Ero sivun ”Saksan hullu vuosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Frankfurtin kansalliskokous: - muot., typo |
pikku täydennyksiä |
||
Rivi 26:
[[Tiedosto:Alexanderplatz Berlin 1848.jpg|thumb|275px|Vallankumoukselliset barrikaadeilla Berliinin [[Alexanderplatz]]illa 18. maaliskuuta 1848. Kuvassa näkyy myös yhtenäisen Saksan tunnukseksi otettu trikolorilippu.]]
Kun tieto vallankumouksellisten menestyksestä [[Wien]]issä levisi Preussiin, Berliinissä puhkesi mielenosoituksia [[Berliinin kaupunkilinna|kaupunkilinnan]] edustalla.<ref name="kronikka742" /> Kuningas ilmoitti maaliskuun 18. päivän aamuna suostuvansa joihinkin uudistuksiin, mutta samana päivänä puhkesi vakavia katutaisteluja linnan edustalle kertyneiden mielenosoittajien ja sotilaiden välillä. Vastakkain oli nelisentuhatta kapinallista ja 14 000 sotilasta. Kuusitoista tuntia kestäneessä yhteenotossa sai surmansa 230–300 kapinallista ja 24 sotilasta. Vaikka sotilaat saivatkin vallattua pääosan kapinallisten barrikadeista, heidän voimansa ei näyttänyt riittävän kansannousun kukistamiseen.<ref name="Weber" /><ref name="Mattheisen" /> Kuningas Fredrik Vilhelm
Luvattujen maapäivien kokoontumispäivä aikaistettiin huhtikuun 2. päivään. Maapäivät olivat koolla kahdeksan päivää ja hyväksyivät vaalilain uuden perustuslakia säätävän kansalliskokouksen valitsemista varten.<ref name="Asmus" /> Tässä vaiheessa myös maapäivien porvaristo alkoi huolestua kansanjoukkojen levottomuuksista, mikä enteili käännettä vallankumouksellisessa kehityksessä.<ref name="Klinge234">Klinge 1985, s. 234.</ref> Preussin kansalliskokouksen vaalit pidettiin toukokuun alussa viikon kuluttua Frankfurtin kansalliskokouksen vaaleista, ja myös vaalitulokset olivat lähellä toisiaan. Berliinin kansalliskokous aloitti toimintansa 22. toukokuuta. Kuninkaan pettymykseksi se ei hyväksynyt sille tarjottua perustuslakiesitystä vaan laati oman vaihtoehtoisen esityksensä (nk. ''Charte Waldeck''). Kansalliskokous myös omaksui oma-aloitteisesti väliaikaisen parlamentin roolin ja pyrki kontrolloimaan hallitusta.<ref name="Mattheisen2">Donald Mattheisen: [http://www.ohio.edu/chastain/ip/prusamb.htm Prussian Assembly] {{en}} Encyclopedia of 1848 Revolutions. Ohion yliopisto. Viitattu 22.6.2014.</ref> Kansalliskokouksen asema vahvistui, kun Camphausen erosi kesäkuussa ja uudeksi pääministeriksi tullut [[David Hansemann]] valitsi useita kokouksen edustajia ministereiksi hallitukseensa.<ref name="Mattheisen" />
Rivi 34:
Kuninkaan pyynnöstä pääministeri Brandenburg määräsi 9. marraskuuta kansalliskokouksen keskeyttämään istuntokautensa ja ilmoitti että se saisi myöhemmin kokoontua [[Brandenburg]]issa, jossa sitä voisi helpommin kontrolloida. Kokousedustajat kieltäytyivät hajaantumasta, jolloin Brandenburg julisti poikkeustilan ja määräsi sotilaat estämään edustajien kokoontumiset. Kenraali [[Friedrich von Wrangel]]in joukot miehittivät Berliinin 10. marraskuuta, mutta hän pyrki välttämään verenvuodatusta ja julisti piiritystilan. Kansalliskokous hyväksyi viimeisessä istunnossaan 15. marraskuuta päätöslauselman, jossa pyydettiin kansalaisia ryhtymään veronmaksulakkoon solidaarisuuden ilmauksena, mutta harva ryhtyi siihen. Jonkinlaista kansalaisten passiivista vastarintaa ilmeni muissa kaupungeissa, mutta ei Berliinissä. Kansalliskokous sai kokoontua vielä uudelleen Brandenburgissa 27. marraskuuta, mutta se määrättiin kokonaan hajotettavaksi 5. joulukuuta.<ref name="Canis">Konrad Canis: [http://www.ohio.edu/chastain/ip/prusscou.htm Prussia, Coup d'Etat] {{en}} Encyclopedia of 1848 Revolutions. Ohion yliopisto. Viitattu 22.6.2014.</ref><ref name="Mattheisen2" /><ref name="Mattheisen" /> Samana päivänä kuningas Fredrik Vilhelm saneli oman vanhoillisen perustuslakinsa, jonka mukaan esimerkiksi vaaleissa äänioikeutetut jaettaisiin kolmeen luokkaan.<ref name="kronikka744" /> Perustuslaki oli ovelasti muunneltu versio kansalliskokouksen lakiesityksestä, ja se hajotti opposition, sillä osa oli valmis tarttumaan mahdollisuuksiin, joita yleensä jonkinlainen perustuslaki tarjosi.<ref name="Mattheisen" /> Laki takasi monenlaisia liberaaleja kansalaisvapauksia, mutta antoi samalla kuninkaalle mahdollisuuden ohittaa ne julistamalla poikkeustilan.<ref name="Canis" />
Hajottaessaan kansalliskokouksen ja antaessaan oman perustuslakinsa Fredrik Vilhelm toteutti käytännössä menestyksekkään vallankaappauksen.<ref name="Canis" /> Askel askeleelta hän palautti kuninkaan valtaoikeudet, joista oli keväällä joutunut perääntymään.<ref name="brit" /> Veljekset [[Ernst Ludwig von Gerlach|Ernst Ludwig]] ja [[Ludwig Friedrich Leopold von Gerlach|Leopold von Gerlach]] perustivat samoihin aikoihin kuninkaan vallan suojelemiseksi konservatiivisen puolueen.<ref name="kronikka744" /> Vuonna 1849 järjestettiin parlamenttivaalit uuden vaalilain mukaan, joka takasi laajasta äänioikeudesta huolimatta varakkaiden äänille suuremman painoarvon. Uusi parlamentti hyväksyi jälkikäteen kuninkaan joulukuussa 1848 antaman perustuslain.<ref name="Mattheisen" />
===Baden===
Rivi 51:
==Preussin–Tanskan sota==
Preussin ja [[Tanska]]n välille syttyi 23.
==Frankfurtin kansalliskokous==
| |||