Ero sivun ”K.P.T.” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  8 vuotta sitten
p
kh
(täyd.)
p (kh)
'''K.P.T.''' oli [[Lauri Kivekäs|Lauri Kivekkään]] johtamien radikaalien [[Fennomania|suomenmielisten]] ylioppilaiden vuonna 1880 perustama aatteellinen järjestö.<ref name="Klinge75">Klinge 1978, s. 75–78.</ref> Yhdistyksen perustaneet nuoret radikaalit fennomaanit haastoivat [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] valtalinjan, jota he pitivät liian maltillisena ja vanhoillisena. K.P.T.:ssä yhdistyi [[nationalismi]] ja yhteiskunnallinen radikalismi. Sen linja oli jyrkkä varsinkin [[Kieliriita|kielikysymyksessä]] ja tavoitteena oli [[suomen kieli|suomen kielen]] täydellinen ylivalta ja [[Ruotsin kieli|ruotsin kielen]] syrjäyttäminen. Samalla K.P.T. oli myös yhteiskunnallisesti aikaansa nähden radikaali ja on puhuttu jopa "punaisesta fennomaniasta". Suuntauksen johtajista näkyvimpiä olivat Kivekäs ja [[Jonas Castrén]]. Mukana toiminnassa olivat myös muun muassa [[Juhani Aho]], [[Arvid Järnefelt]], [[Julius Lyly]] ja [[Eero Erkko]].<ref name="Vares28">Vares 2000, s. 28–29.</ref>
 
Liikkeen kannattajat olivat pääosin maaseudulta kotoisin olleita toisen polven fennomaaneja, jotka olivat käyneet ensimmäisiä suomenkielisiä [[oppikoulu]]ja. Fennomaanien nopea voitto [[Helsingin yliopiston ylioppilaskunta|ylioppilaskunnan]] sisäisessä kielitaistelussa oli heidän aattellisenaatteellisen kehityksensä kannalta ratkaiseva rohkaiseva kokemus.<ref name="virtanen">Matti Virtanen: ''Fennomanian perilliset: Poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka'', s. 97–98. SKS 2002.</ref> Vahvimpana tukijoukkona olivat pohjalaiset ylioppilaat.<ref name="Vares28" />
 
K.P.T. perustettiin kun Lauri Kivekkään kannattajat jäivät syrjään suomenkielisten ylioppilaiden yhteisen järjestön, [[Suomalainen Nuija|Suomalaisen Nuijan]] johdosta. Kivekäs oli aiemmin toiminut kahdesti Suomalaisen Nuijan puheenjohtajana.<ref>{{Kansallisbiografia|id=769|nimi=Kivekäs, Lauri (1852–1893)|tekijä=Heikki Ylikangas|ajankohta=23.1.2009}}</ref> Ryhmäkuntien väliset kiistat Nuijassa pahenivat lokakuussa 1880, jolloin maltillisia edustanut [[J. R. Danielson-Kalmari|J. R. Danielson]] sai aikaiseksi Kivekkään pudottamisen pois ylioppilaskunnan puheenjohtajavaalia varten laaditulta ehdokaslistalta. Viimeinen pisara Kivekkään kannattajille oli pari viikkoa myöhemmin käyty kiista [[Vanha ylioppilastalo|ylioppilastalon]] 10-vuotisjuhlien ohjelman kielestä, jossa maltillisten fennomaanien tuella hyväksyttiin kaksikielinen ohjelma; Juhani Ahon näkemyksen mukaan tämä osoitti Nuijan olevan ”''noiden paska-moderatien laitumena nykyään''”. Kivekkään kannattajat perustivat oman järjestönsä pian tämän jälkeen. Nimi K.P.T. oli ensisijaisesti lyhenne sanoista ''koko programmi toimeen'', mutta sille annettiin myös merkitys ''kansan pyhä tahto'', ja "kovien konsonanttien" selitettiin kuvaavan yleensä yhdistyksen ohjelman jyrkkyyttä ja radikaalisuutta. Aho käytti K.P.T.:stä myös luonnehdintaa "kaikkien punaisten toverien seura" ja samantapaisia ilmaisuja oli [[Kaarlo Albert Grönqvist|K. A. Grönqvist]]in [[Vaasan marssi]]n säveleen kirjoittamassa ”K.P.T.:n marssissa”. Yhdistyksen julkaisuissa käytettiin jopa [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumoukseen]] viittaavaa vallankumousromantiikkaa.<ref name="Klinge75" />
15 839

muokkausta