Avaa päävalikko

Muutokset

57 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Huhtamoa kehittäneet toimenpiteet saaneet alkunsa ja ne ovat tänäkin päivänä nähtävillä. Hän
oli myös maanviljelijä ja omisti Kokinranta-nimisen tilan Huhtamossa.
[[Loimaa|Loimaalta]] tullut Kustaa E Rantanen oli myös innolla mukana Huhtamon kehitystyössä. Opettaja
Punovuori ja liikemies Rantanen panivat alulle v. 1911 Huhtamon kulmakunnan
itsenäistymishankkeen. Alueeseen olisi kuulunut osia Punkalaitumesta ja Alastarosta. Uuden
perusti Ilmiönmaahan 1907 yksityisen turvepehkutehtaan, jonka yhteydessä oli mylly ja
sahaliike.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä [[Suomi]] oli itsenäistynyt. Maanomistusoloissa tapahtui
suuria muutoksia, kun torpparit itsenäistyivät. Peltoa raivattiin lisää, karjatalous vahvistui ja
rakennustoiminta elpyi.
Seuraava todellinen uusjako tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Talvi- ja jatkosodan
päätyttyä jouduttiin huomattavia maa-alueita luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle. Sen
seurauksena [[Karjala|Karjalan]] väen oli asetuttava asumaan uusille asuinsijoilleen. Yksi tällainen paikka
oli Huhtamon kylä. Uudet asukkaat tulivat pääosin [[Sakkola|Sakkolasta]] ja [[Pyhäjärvi|Pyhäjärveltä]]. Siirtoväki oli
maatalousväestöä, ja uusia maatiloja perustettiinkin 22. Uudet tilat muodostuivat entisistä
tiloista luovutetuista alueista. Väkiluvussa tapahtui lähes sadan asukkaan lisäys. Yhteistyö
esimerkiksi Penttilän rautavaraston, Tenkasen Pitopalvelun, elektroniikan sopimusvalmistajan
Korpi Control Systemsin ja Jortikan soramyynnin.
 
 
 
 
Rekisteröitymätön käyttäjä