Ero sivun ”Hiittinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: Kuntaluokka on jo entisten kuntien luokassa |
laajennus |
||
Rivi 31:
'''Hiittinen''' ({{k-sv|Hitis}}) oli [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] sijainnut Suomen kunta. Hiittinen oli [[Kemiö]]n kappeliseurakunta vuosina [[1674]]–[[1861]].<ref name="sk">http://www.toti.eu.com/nordic.municipalities/kunta.asp?id=68</ref> Se erotettiin Kemiön kunnasta omaksi kunnakseen vuonna 1861, ja liitettiin vuonna 1969 [[Dragsfjärd]]iin. Hiittinen on edelleen käytössä nimenä Kemiönsaaren kunnan saaristolle.
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 88,9 prosenttia Hiittisten asukkaista puhui äidinkielenään [[ruotsin kieli|ruotsia]].<ref> ''Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista'', s. 34. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki.</ref> Hiittisten naapurikunnat olivat [[Bromarv]], Dragsfjärd, [[Hanko]], [[Nauvo]] ja [[Västanfjärd]].
==Historia==
Hiittisistä on löytynyt Suomen ainoa tunnettu [[riimukivi|riimukiven]] kappale.<ref>[http://www.rosala-viking-centre.com/museo.htm Riimukivet – Rosalan viikinkikeskus]</ref> Hiittinen on ollut pysähdyspaikka [[viikinkien idäntie]]llä, ja Rosalan ja Hiittisen välinen Kirkkosalmi on mainittu jo varhaisissa lähteissä. Vakituisen asutuksen ajoittaminen on hankalaa, mutta saarilta on tehty esinelöytöjä 800-luvulta. 1200-luvulla Hiittisen saarelle rakennettiin kristillinen kappeli,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vikingislands.com/historia.htm | Nimeke = Viikinkisaaret - Historia| Julkaisija = Rosalan viikinkikeskus| Viitattu = 19.6.2014}}</ref> joka hylättiin 1600-luvulla nykyisen puukirkon valmistuttua.
Hallinnollisesti Hiittinen on kuulunut Kemiön pitäjään. Saarilla on ollut oma kappalainen 1600-luvusta lähtien, ja seurakunta ja kunta itsenäistyivät vuonna 1861. Hiittinen liitettiin Dragsfjärdiin 1969, joka puolestaan yhdistyi vuonna 2009 Kemiönsaaren kuntaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=91&TYPE=HTML&LANG=FI | Nimeke = Hiittinen| Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura| Viitattu = 19.6.2014}}</ref>
==Maantiede==
Hiittinen koostuu yli 2 000 saaresta ja luodosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vikingislands.com/suomeksi.htm | Nimeke = Tervetuloa viikinkisaarille!| Julkaisija = Rosalan viikinkikeskus| Viitattu = 19.6.2014}}</ref> Saariston pääsaaret ovat [[Rosala]] ja [[Hiittinen (saari)|Hiittinen]]. [[Merenkulkulaitos|Merenkulkulaitoksen]] yhteysalus [[M/S Aura]] liikennöi [[Kasnäs]]istä Rosalan saarelle, josta on tieyhteys Hiittisten kylään.
Saariston pohjoisimpiin saariin on siltayhteys [[Kemiö (saari)|Kemiöstä]]. Muita merkittäviä saaria, joilla on vakituista asutusta ovat muun muassa [[Högsåra]], [[Biskopsö (Dragsfjärd)|Biskopsö]] ja [[Vänö]]. Pääsaarten eteläpuolella saaristo harvenee ja kasvillisuus saarilla vähenee. [[Örö]] ja [[Bengtskär]] ovat näistä saarista tunnetuimmat.
Hiittisten VPK valittiin vuoden VPK:ksi vuonna 2008. Palokunnalla on sammutusauto ja miehistönkuljetusauto käytössään.▼
Hiittisten suurimmat kylät ovat Hiitinen, Högsåra, Kasnäs ja Rosala, joista Rosala on väkiluvultaan suurin. Hiittisten kylässä seurakunnan kirkonkylä ja siellä sijaitsee monet tärkeät palvelut ja [[Hiittisten kirkko|Hiittisten puukirkko]].
▲Hiittisten VPK valittiin vuoden
==Kylät==
Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, [[Högsåra]], Kakskiela (Kaxskäla), [[Kasnäs]], [[Rosala]], Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa, [[Vänö]]▼
▲[[Bergö (Dragsfjärd)|Bergö]], [[Biskopsö (Dragsfjärd)|Biskopsö]], [[Bolax]], [[Böle (Dragsfjärd)|Böle]], [[Hiittinen (saari)|Hiittinen]] (Hitis), [[Holma (Dragsfjärd)|Holma]], [[Högsåra]], [[Kakskiela]] (Kaxskäla), [[Kasnäs]], [[Rosala]], [[Stubbnäs]], [[Tunhamn]], [[Vänoxa]], [[Vänö]]
==Lähteet==
Rivi 55 ⟶ 59:
{{Varsinais-Suomi}}
{{Dragsfjärd}}
[[Luokka:Hiittinen|*]]
| |||