Ero sivun ”Äyräpään–Vuosalmen taistelut” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Taistelun kulku: kh |
||
Rivi 25:
== Taistelun kulku ==
Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9. kesäkuuta 1944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle [[Talin–Ihantalan taistelu|Tali-Ihantalan]] alueelle. [[Leningradin rintama]]n alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka [[Leonid Govorov|Govorov]] tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme
Suomalaisten keskeneräinen [[VKT-linja]] kulki Vuoksen pohjoisrannalla ja ylimenohyökkäys edellytti sen murtamista. Äyräpään harjanteella sijaitsi seitsemän kilometriä pitkä ja vain 200–300 metriä syvä sillanpääasema (Pölläkkälä–kirkonmäki–Kylä–Paakkola), jonka tarkoituksena oli estää neuvostojoukkojen pääsy ja kaivautuminen Vuoksen rantaan. Paikka oli ongelmallinen, koska Kylä-Paakkolan korkeimmalta harjanteelta pystyi hallitsemaan maisemaa pitkälle Vuosalmen puolelle. Sillanpääasema oli alun perin suunniteltu osaksi puolustuslinjaa. Sillanpääaseman mielekkyydestä keskusteltiin ja kiisteltiin komentajien keskuudessa.
Rivi 31:
Kannaksen joukot oli määrätty 15. kesäkuuta viivytykseen ja III Armeijakunta oli 20. kesäkuuta lähes kokonaisuudessaan asettunut puolustusasemiin VKT-linjalle. 2. divisioona vetäytyi pääosin osin Vasikkasaaren ponttonisillan ja lossin kautta Vuoksen pohjoisrannalle ja ryhtyi samantien parantamaan asemiaan.<ref name="suomen sota">Suomen sota 1941-1945 7. Kivi 1957</ref> Neuvostojoukot saapuivat Äyräpään alueelle 21. kesäkuuta 1944.
Ihantalan ja Viipurinlahden taisteluiden vielä jatkuessa kiivaina
Tykistö muodosti keskeisen osan puolustusta ja sitä oli seitsemän patteristoa, joista neljä tuki Äyräpäätä. Tykistö ampui 4.–7. heinäkuuta välisenä aikana noin 40 000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan.<ref name="Suomi taisteli osa 5" />
Rivi 69:
===Neuvostojoukot ylittävät Vuoksen===
Tulivalmistelun tauottua
Päivän aikana suomalaiset kykenivät kuitenkin kiivailla rynnäköillä työntämään vihollisen takaisin metsänreunoille, mutta eivät juuri pidemmälle rynnäkkötykkien puutteen vuoksi, joita luvattiin paikalle vasta vuorokauden kuluttua. Ylimenon jälkeen vihollinen siirsi Vuosalmen puolelle huomattavia määriä joukkoja ja kevyitä panssarivaunuja. Viholliselta siepatun radiosanoman mukaan sen tappiot olivat koituneet huomattavan suuriksi, 142. divisioona oli menettänyt mm. suurimman osan jalkaväestään virran ylityksessä. Venäläiset onnistuivat saamaan hallintaansa Vuosalmelta myös erinomaiset tykistön tulenjohtopaikat. Suomalainen tykistö ampui Vuosalmella 9. heinäkuuta 13 500 laukausta.<ref name="Hävittäjälentolaivue26" /><ref name="suomen sota" />
Rivi 92:
*Vihollinen aloitti 9. heinäkuuta klo 6.00 kiivaan tulivalmistelun ampuen 8 000 kranaattia Vasikkasaaren ja lossin alueelle. Noin 150 lentokonetta pommitti ylimenoaluetta, jonka jälkeen venäläisten ratkaiseva ylimeno alkoi. Suomalaisten vastavalmistelu tykistöllä alkoi klo 5.40 8 patteristolla.<ref name="Murtajan tykistö" />
*10. heinäkuuta vastaisena yönä käytiin Vuosalmen sillanpääasemassa ankaria taisteluja
*Kannaksen joukkojen komentaja kenraaliluutnantti [[Lennart Oesch]] totesi 10. heinäkuuta vihollisen aktiivisuuden suuntautuneen ensi sijassa III Armeijakuntaa vastaan Vuosalmella, mutta päätteli virheellisesti niiden painopisteen olevan edelleenkin Tali-Ihantalassa. Samalla hän pyysi lisävoimia Vuosalmelle, jolloin hänelle luovutettiin käyttöön Panssaridivisioonan pääosat, Jääkäriprikaatin (5 pataljoonaa) sekä Rynnäkkötykkipataljoonan ja -patterit eli yhteensä 21 tykkiä. Näitä tuki raskas patteristo. 14. jääkäriprikaatin vahvuus oli 3 335 miestä.<ref name="Suomi taisteli osa 5" />
Rivi 106:
*16. heinäkuuta suoritettiin joukkojen vaihtoja. Lähes viisi viikkoa taistellut JR 49 pääsi lepäämään ja tilalle saapui W. Halstin komentama JR 11.<ref name="Murtajan tykistö" />
*Taistelut jatkuivat Vuosalmen sillanpääasemassa aina 17. heinäkuuta saakka, jolloin se muuttui asemasodaksi. Taisteluihin osallistui kaikkiaan 8 venäläistä divisioonaa
Suomalaiset jääkäripataljoonat tekevät vastaiskun 19. heinäkuuta 1944 raskain tappioin.
| |||