Ero sivun ”Yrjö Nykänen” versioiden välillä

1 981 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
Päivitystä
(Luokkalisäyksiä)
(Päivitystä)
'''Yrjö Nykänen''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|25|12|1890|[[Leppävirta]]|9|3|1940|[[Äyräpää]], [[Vuosalmi]]}}) oli suomalainen urheilujohtaja ja -valmentaja, joka erityisesti tuli tunnetuksi voimistelustavoimistelun alueella. Hän harrasti omalla aktiiviurallaan 1910- ja 20-luvuilla voimistelun lisäksi myös painia ja jalkapalloa.
 
Yrjö "Jyrä" Nykäsen oma urheilu-ura lähti liikkeelle hieman hankalasti, sillä hän ei täyttänyt [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] valitsijoiden asettaamaa 169 cm:n pituuden vähimmäisvaatimusta. Näin häntä, eijoka valittuvaadittiin [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1912|Tukholman olympialaisten]] Suomea edustaneeseenedustaneessa joukkuevoimistelujoukkueeseenjoukkuevoimistelujoukkueesssa. Nykänen edusti silloin [[Viipurin Reipas]]ta - Suomen silloista ykkösvoimisteluseuraa. Voimistelunopettajaksi Nykänen valmistui 1915 [[Helsingin yliopisto]]ssasta. Ensimmäiset voimistelun SM-kisat järjestettiin vuonna 1915 [[Viipuri]]ssa, ja niissä viipurilainen Yrjö Nykänen tuli mestariksi. Sen jälkeen hän saavutti vielä voimistelun SM-hopeaa 1921 ja toisen mestaruutensa 1922. Tähän aikaan vuosina 1920-26 hän toimi Viipurin suojeluskuntapiirin urheiluohjaajana.
 
Yrjö Nykänen pelasi myös Reippaan jalkapallojoukkueessa seuran päästessä vuosina [[Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1918|1918]] ja [[Jalkapallon suomenmestaruuskilpailut 1919|1919]] finaleihinfinaaleihin [[Helsingin Jalkapalloklubi]]a vastaan. Monipuolinen urheiluaktiivi Nykänen oli perustamassa vuonna 1916 Viipuriin omaa painiseuraa, [[Viipurin Voimailijat|Viipurin Voimailijoita]]. Sen riveissä hän itsekin oli painijana, myöhemmin painituomarina.
 
Viipurilaisaika päättyi 1927, jolloin hän siirtyi opettajaksi [[Sortavala]]an, jossa hän oli perustamassa [[Sortavalan Voima-Veikot|Sortavalan Voima-Veikkoja]]. Opettajana hän toimi ensin [[Sortavalan seminaari]]n voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1927-31 ja sen jälkeen Sortavalan suomalaisen normaalilyseon voimistelun ja terveysopin lehtorina vuosina 1932-35. Hän oli myös [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|SVUL:n]] Itä-Karjalan piirin johtokunnassa, Sortavalan kaupungin urheilulautakunnan puheenjohtajana sekä [[Sortavalan seminaari]]nKunto|Sortavalan seminaarin oman urheiluseuranaurheiluseuran Kunnon]] puheenjohtajana.,
 
Tätä kautta kesti vuoteen 1935, jolloin hän muutti Helsinkiin [[Helsingin Normaalilyseo|Normaalilyseon]] voimistelun lehtoriksi. Toki jo aiemmin hän oli toiminut Viipuri-aikanaan valtakunnallisesti. "Jyrä" Nykänen toimi [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1924|Pariisin vuoden 1924 olympialaisissa]] Suomen voimistelujoukkueen päävalmentajana, jossa roolissa hän oli seuraavissasen kolmissajälkeen vielä kaksissa olympialaissa eli [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1928|1928]], [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1932|1932]] ja [[Voimistelu kesäolympialaisissa 1936|1936]]. Valmennusroolin liäksilisäksi hän toimi järjestötehtävissä eli Voimisteluliiton johtokunnassa 1933-34 ja varapuheenjohtajana 1937. Vuonna 1935 Yrjö "Jyrä" Nykänen kutsuttiin [[Suomen Voimisteluliitto|Voimisteluliiton]] kunniajäseneksi. Suomi oli tähän aikaan voimistelun kansainvälisellä huipulla - [[Ale Saarvala]] oli saavuttanutsaavutti Suomelle ensimmäisen olympiakullan Berliinin olympialaisissa 1936. Nykänen oli vuosina edustamassa Voimisteluliittoa 1938-40 Suomenedustamassa Voimisteluliittoa [[Suomen Olympiakomitea|Olympialaisen Komitean]] valtuuskunnassa.
 
Nykänen olikirjoitti uransaopettajauransa aikana aktiivivoimistelunopettajille kirjoittajakolme kirjaa. Lisäksi hän osallistui 1930-luvulla politiikkaan - [[Eduskuntavaalit 1936|vuoden 1936 eduskuntavaaleissa]] [[Isänmaallinen Kansanliike|Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL)]] ehdokkaana.
 
[[Talvisota|Talvisodassa]] Yrjö Nykänen oli luutnanttinaluutnantin arvoisena komppanianpäällikkönä [[Jalkaväkirykmentti 61|JR 61]]:ssä. Aivan Talvisodan loppuvaiheessa 9. maaliskuuta 1940 hän kuolikaatui Äyräpään Vuosalmella pommituksissa. Samana päivänä kaatui myös hänen veljensä [[Herman Nykänen]], joka johti saman rykmentin naapurikomppaniaa. Yrjö ja Herman Nykäsen ruumiit löydettiin vasta [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikaan, ja heidät haudattiin Viipurissa kesällä 1942.
 
==Julkaisut==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Yrjö Nykänen| Nimeke = Urheilun opetus : ohjeita opettajille ja urheiluneuvojille | Suomentaja = | Vuosi = 1930| Luku = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Yrjö Nykänen| Nimeke = Voimistelun opetustaito: opettajille ja voimistelunjohtajille | Suomentaja = | Vuosi = 1931| Luku = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Yrjö Nykänen| Nimeke = Voimistelun tuntiohjelma oppikouluja ja seminaareja varten | Suomentaja = | Vuosi = 1939| Luku = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
 
==Lähteet==
* http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_N
*{{Kirjaviite | Tekijä = [[Antti O. Arponen]], [[Markku Kasila]], [[Matti Peltola]]| Nimeke = He antoivat kaikkensa - Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat| Suomentaja = | Vuosi = 2014| Luku = Talvisota 30.11.1939-13.3.1940| Sivu = 146-148| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Auditorium| Tunniste = ISBN 978-952-7043-03-5| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.6.2014| Kieli = }}
 
[[Luokka:Suomalaiset urheiluvaikuttajat]]
13 550

muokkausta