Versio 10. kesäkuuta 2014 kello 19.00 muokkaa Aulis Eskola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 75 595 muokkausta taivaankappaleen (esim. Maan) vetovoima ← Vanhempi muutos		Versio 10. kesäkuuta 2014 kello 19.01 muokkaa kumoa Aulis Eskola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 75 595 muokkausta p nbsp Uudempi muutos →
Rivi 7: Koska paino on [[voima (fysiikka)\|voima]], [[SI-järjestelmä]]ssä sen yksikkönä on [[newton]] samoin kuin muidenkin voimien.<ref name=si_opas>{{Verkkoviite \| Osoite = http://web.archive.org/web/20120831234747/http://www.sfs.fi/files/70/si-opas.pdf \| Nimeke = SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) \| Tekijä = Suomen Standardoimisliitto \| Tiedostomuoto = PDF \| Selite = Sivu 15. \| Julkaisu = SFS-oppaat \| Ajankohta = 04.11.2002 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Suomen Standardoimisliitto \| Viitattu = 18.12.2011 \| Kieli = }}</ref> Yksi newton on voima, joka aihettaa yhden [[kilogramma]]n massaiselle kappaleelle [[kiihtyvyys\|kiihtyvyyden]] 1 m/s<sup>2</sup>. Kappaleen paino ''G'' voidaan laskea kaavalla <math>G = mg</math>, jossa ''m'' on kappaleen [[massa]] ja ''g'' [[Gravitaatio\|gravitaatiokentän]] aiheuttama [[putoamiskiihtyvyys]], joka Maassa on noin 9,81  m/s<sup>2</sup>. Sellaisen kappaleen paino, jonka massa on yksi kilogramma, on maapallon vetovoimakentässä noin 9,81 newtonia. Vanhassa kirjallisuudessa painoa ja muitakin voimia mitattiin massayksiköissä. Siten yhden kilogramman voima (kgf) eli [[kilopondi]] tarkoittaa sitä voimaa, jolla maa vetää puoleensa yhden kilogramman massaista kappaletta. Se on siis noin 9,81  N. Vielä nykyisinkin näkee [[paine]]en yksikkönä kg/cm<sup>2</sup>, jota nimitetään myös [[tekninen ilmakehä\|tekniseksi ilmakehäksi]]. Muuttumattoman kappaleen massa on vakio riippumatta siitä, missä se sijaitsee, Maan pinnalla tai missä tahansa avaruudessa (olettaen, että kappale ei liiku suhteessa tarkkailijaan − katso tarkemmin [[suhteellisuusteoria]]). Sen paino sen sijaan vaihtelee jonkin verran eri puolilla maapalloakin. Jos kappale siirretään [[päiväntasaaja\|päiväntasaajalta]] [[pohjoisnapa\|pohjoisnavalle]], sen paino kasvaa noin 0,5 % maan gravitaatiokentän ja Maan pyörimisliikkeestä aiheutuvan nopeusvektorikomponentin erojen vuoksi. Saman kappaleen paino eri puolilla maapallon pintaa vaihtelee jonkin verran myös Maan sisäosien paikallisten tiheysvaihtelujen myötä sekä sen mukaan, millä korkeudella maanpinta on (mitä korkeammalla, sitä vähäisempi painovoima). Jos kappale viedään esimerkiksi Kuuhun tai vieraalle planeetalle, sen massa on yhä sama kuin Maassakin, mutta sen paino on kyseisen taivaankappaleen massasta ja läpimitasta riippuen hyvinkin eri suuri, esimerkiksi Kuussa vain noin kuudesosa siitä, mikä se on Maassa.{{selvennä\|Määritelmän mukaan paino on Maan vetovoima. Se tuskin on Kuussa läheskään kuudesosaa.}}

Ero sivun ”Paino” versioiden välillä