Ero sivun ”Paino” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Viitteet: -> Lähteet |
KLS (keskustelu | muokkaukset) parempi määritelmä ja muitakin selvennyksiä |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee fysiikan suuretta. Painolla voidaan viitata myös [[painokone|painotaloon]].}}
Kappaleen '''paino''' on siihen kohdistuva, [[gravitaatio]]sta aiheutuva Maan vetovoima.
'''Paino''' on [[voima (fysiikka)|voima]] ([[vektorisuure]]), jonka yksikkönä [[SI-järjestelmä]]ssä on [[newton]].<ref name=si_opas>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20120831234747/http://www.sfs.fi/files/70/si-opas.pdf | Nimeke = SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) | Tekijä = Suomen Standardoimisliitto | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Sivu 15. | Julkaisu = SFS-oppaat | Ajankohta = 04.11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Standardoimisliitto | Viitattu = 18.12.2011 | Kieli = }}</ref>▼
Kappaleen paino on suoraan verrannollinen sen [[massa]]an, ja se on samalla kappaleella likipitäen yhtä suuri kaikkialla maan pinnalla. Tämän vuoksi arkielämässä massan ja painon välillä ei aina tehdä eroa, vaan usein kappaleen painosta puhuttaessa tarkoitetaan sen massaa.<ref name=si_opas />. [[Fysiikka|Fysikaalisesti]] massa ja paino ovat kuitenkin kaksi eri käsitettä. Kappaleen massa on riippumaton sen sijainnista ja sen voidaan katsoa kuvaavan aineen määrää kappaleessa, paino kuvaa [[gravitaatio]]n kappaleeseen aiheuttamaa voimaa.
Kappaleen paino ''G'' saadaan kaavasta <math>G = mg</math>, jossa ''m'' on kappaleen [[massa]] ja ''g'' [[Gravitaatio|gravitaatiokentän]] aiheuttama [[putoamiskiihtyvyys]].▼
▲
▲Kappaleen paino ''G''
Vanhassa kirjallisuudessa painoa ja muitakin voimia mitattiin massayksiköissä. Siten yhden kilogramman voima (kgf) tarkoittaa 9,81 N. Vielä nykyisinkin näkee paineen yksikkönä kg/cm<sup>2</sup>.▼
▲Vanhassa kirjallisuudessa painoa ja muitakin voimia mitattiin massayksiköissä. Siten yhden kilogramman voima (kgf) eli [[kilopondi]] tarkoittaa sitä voimaa, jolla maa vetää puoleensa yhden kilogramman massaista kappaletta. Se on siis noin 9,81 N. Vielä nykyisinkin näkee
Muuttumattoman kappaleen massa on vakio riippumatta siitä, missä se sijaitsee
Astronautit voivat kellua avaruusaluksessa ja ovat lähes painottomia: astronautin ei tarvitse käyttää voimaa pysyäkseen paikallaan suhteessa avaruusalukseen. Koska kappaleet kuitenkin säilyttävät massan ja [[inertia]]n, astronautin on käytettävä kymmenkertainen voima, jos hän haluaa siirtää yhtä nopeasti 10 kg massaista kappaletta 1 kg massaisen kappaleen sijaan.
|