Ero sivun ”Suuri Turkin sota” versioiden välillä

'''Suuri Turkin sota''' oli({{k-de|Der VenäjänGroße jaTürkenkrieg}}), myös '''Pyhän Liigan sota''' ({{k-tr|Kutsal İttifak Savaşları}}), oli Euroopan valtioiden muodostaman [[Pyhä liiga|Pyhän Liigan]] ja [[Osmanien valtakunta|ottomaanienOsmanien Turkinvaltakunnan]] välinen sota vuosina [[1683]]–[[1699]]. SodastaSota muistetaantunnetaan parhaiten turkkilaisten tappioon johtanutjohtaneesta [[Wienin taistelu|Wienin piirityspiirityksestä]] vuonna 1683.

[[Bohdan H’melnytskyi]]n käymien sotien seurauksena [[Ukrainan kasakatkasaka]]t liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. KasakoidenKasakkapäällikkö [[Petro Dorošenko]] halusi liittääirrottaa Ukrainan Puolasta ja liittää sen ottomaanien hallitsemaan [[Krimin kaanikunta]]an irti Puolasta. Puolalaiset joutuivat allekirjoittamaan Buchachin sopimuksen, jossa nehe sopivat luopumaanluopuvansa eduistaan ja maksamaan sulttaanille. <ref>Kemp, Arthur, ''Jihad: Islam's 1,300 Year War against Western Civilisation'', (Lulu.com, 2008), 38.</ref>.

[[Tiedosto:Siège de Vienne 1683.jpg|thumb|left|160px|Frans Geffels: ''Wienin piiritys 1683''.]]

Muutaman vuoden kestäneen rauhan jälkeen OttomaanienOsmanien valtakunta hyökkäsi Habsburgien valtakuntaanItävaltaan. Turkkilaiset olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta kristittyjen liittoutumaa johtanut [[Juhana III Sobieski]], joka johti kristillistä allianssia (liitto), voitti heidätturkkilaiset [[Wienin taistelu]]ssa. joka pysäyttiTappio ottomaanienheikensi imperiuminosmanien ylivallanvaltaa Kaakkois-Euroopassa.

PaaviVuonna 1684 paavi [[Innocentius XI]] perusti Uudenuuden Pyhän liigan, joka käsitti [[Habsburg]]ien Itävallan johtaman [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] (johti [[Habsburg]]ien Itävalta), [[Puola-Liettua]]an sekä [[Venetsian tasavalta|Venetsian tasavallan]] vuonna 1684<ref>Treasure, Geoffrey, ''The making of modern Europe, 1648-1780'', (Methuen & Co Ltd., 1985), 614.</ref>. VenäjäMyös [[Venäjän keisarikunta]] liittyi mukaan vuonna 1686. Toinen[[Mohácsin taistelu]]ssa oli Mohácsissa,1687 jossaosmanit sulttaanikärsivät kokitoisen murskaavan tappion. Turkkilaiset kuitenkin onnistuivat Puolaasotatoimissaan Puola-Liettuaa vastaan ja pystyivät säilyttämään hallussaan Podolian Puola-Liettuan kanssa käytyjenhallussaan taistelujen aikana.

Venäjän osallistuminen liigaan oli ensimmäinen kerta, kun maa virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. TämäSuuri oliTurkin alkusota merkitsi alkua sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia, jotka jatkuivat 1720pitkälle 1800-luvullalukua. Krimin taistelujen ja Azovin taistelujen seurauksena Venäjä valtasi avainasemassaosmanien olevan Ottomaanienomistaman Azovin linnoituksen Mustanmeren itärannikolta.

JälkeenUusi ratkaisevaosmaneille tappiollinen taistelu oli Zentassakäytiin vuonna 1697, ja[[Zentan taistelu|Zentassa]]. Seuranneiden vähäisempienpienempien taistelujen (kutenesim. [[Pidhaitsin taistelu Podhajce vuonna]] 1698) jälkeen liiga voitti sodan vuonna 1699 ja pakotti. Osmanien valtakunnanvaltakunta joutui allekirjoittamaan raskaan [[Karlowitzin sopimuksenrauha]]nsopimuksen, jossa turkkilaiset menettivät alueita vastustajilleen.<ref>Sicker, Martin, ''The Islamic world in decline'', (Praeger Publishers, 2001), 32.</ref>. Ottomaanit luovuttivat useimmat Unkarin, Transilvanian ja Slavonian alueet Habsburgien valtakunnastaHabsburgeille samalla, kun Podolia palasi Puolan omistukseen. Useimmat Dalmatian alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä Morean[[Peloponnesoksen kaupunginniemimaa]]lla (Peloponnesoksensijaitsevan niemimaalla)[[Morea]]n kaupungin kanssa,. jonka1700-luvun ottomaanitalun sodissa osmanit valloittivat jälleentakaisin vuonnaosia 1715menettämistään jaalueista, jokakuten jäiAzovin heilleVenäjältä [[Passarowitzinja rauha]]ssa vuonnaMorean 1718Venetsialta.