Ero sivun ”Axel Olof Freudenthal” versioiden välillä

Suuriruhtinas ja hallitus olivat lakkauttaneet yliopistossa toimineet [[Osakunta|osakunnat]], mutta jo [[Nikolai I|Nikolai I:n]] aikana niiden toiminta lähti vähitellen uudelleen käyntiin, joskin aluksi salaisesti. Freudenthal liittyi vuonna 1857 salaisesti toimineeseen Uusmaalaiseen osakuntaan eli [[Nylands nation]]iin. Jäsenyytensä toisena vuotena hän koki herätyksen, jolla oli suuri vaikutus kaikkeen hänen myöhempään toimintaansa.

 

Freudenthal aloitti pitkän taistelunsa suomenruotsalaisuuden puolesta kevätlukukaudella 1858. Hän levitti aatettaan varsinkin uusmaalaisen osakunnan kokouksissa ja osakunnan julkaisemassa ''Nylands Dragon'' -lehdessä luoden järjestön sisälle svekomaanisen ryhmän. Freudenthal sai vaikutteita Ruotsin [[Skandinavismi|skandinavisteilta]], kuten [[August Sohlman]]ilta, joka oli vuonna 1855 julkaissut teoksen ''Det unga Finland''. Lisäksi häntä luultavasti provosoivat [[J. V. Snellman]]in ''[[Litteraturbladet]]''-lehdessään 1850-luvun lopulla julkaisemat suomenmieliset kirjoitukset. Kesällä 1860 Freudenthal teki kahden ystävänsä kanssa kolme kuukautta kestäneen vaelluksen ruotsinkielisen [[Uusimaa|Uudenmaan]] pitäjiin, missä he keräsivät harvinaisia kasveja ja merkintöjä kansanperinteestä sekä tutkivat muinaisjäännöksiä. Freudenthal teki 1861 yksinään uuden matkan ja myöhemmin vielä kolmannen vaelluksen ruotsinkieliselle [[Pohjanmaa]]lle. Tällöin hän lopullisesti kiinnostui Suomen ruotsinkielisestä maalaisväestöstä ja ryhtyi avustamaan 1860 perustettua maalaisille suunnattua ''[[Folkvännen]]''-lehteä. Hän oli myös mukana tekemässä osakunnan julkaisemia ''Nyland'' ja ''Nyländsk Album'' -nimisiä kotiseutulehtiä.<ref name="KB" />