Ero sivun ”Brian Eno” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
→‎Diskografia: punaset linkit pois
Rivi 2:
[[Kuva:Brian Eno - TopPop 1974 06.png|thumb|Eno hollantilaisessa ''[[TopPop]]''-televisio-ohjelmassa vuonna 1974.]]
 
'''Brian Eno''', koko nimeltään '''Brian Peter George St. Jean le Baptiste de la Salle Eno''' (s. [[15. toukokuuta]] [[1948]] [[Woodbridge]], [[Suffolk]]) on [[englanti]]lainen muusikko, kuvataiteilija ja musiikkiteoreetikko. Häntä pidetään yhtenä [[elektroninen musiikki|elektronisen musiikin]] (erityisesti elektronisen [[rock]]musiikin) pioneereista ja [[ambient]]-[[genre|musiikkigenren]] keskeisimpänä kehittäjänä. Ennen muusikon uraansa hän oli opettaja ja luennoi elektroniikasta.
 
Brian Eno aloitti ammattimuusikon uransa [[Lontoo]]ssa laulaja [[Bryan Ferry]]n kanssa perustamassaan [[Roxy Music]] -yhtyeessä. Hän soitti yhtyeessä vuosina 1971–1973. Erimielisyydet Ferryn kanssa veivät Enon soolouralle. Vuosina 1973–1978 hän julkaisi neljä elektronisen musiikin merkkiteosta: ''Here Come The Warm Jets'', ''Taking Tiger Mountain (By Strategy)'', ''Another Green World'' ja ''Before and After Science''. Näitä seurannut ''Ambient''-sarja – ''Music for Airports'', ''The Plateaux of Mirror'', ''Day of Radiance'' ja ''On Land'' – antoi nimen uudelle musiikkityylille, ambientille.
 
Brian Eno on julkaissut paljon musiikkia myös muiden artistien kanssa. Vuonna 1981 hän teki [[Talking Heads]]in [[David Byrne]]n kanssa albumin ''[[My Life in the Bush of Ghosts]]''. Hän oli mukana myös [[David Bowie]]n kokeellisilla 1970-luvun lopun niin sanotun Berliini-trilogian levyillä ''Low'', ''"Heroes"'' ja ''Lodger'' sekä vuonna 1995 albumilla ''1.Outside''. Vuonna 1995 ilmestyi myös "salanimellä" [[The Passengers]] [[U2]]-yhtyeen kanssa yhteistyössä tehty ''[[Original Soundtracks No. 1]]'', jolla esiintyivät muun muassa [[Howie B.]] ja [[Luciano Pavarotti]].
 
[[No wave]] -[[avantgarde]]-vaikutteet tulivat Brian Enon tuottamalta kokoelmalevyltä ''[[No New York]]'' (1978), jolla soittivat muun muassa [[Lydia Lunch]] ja [[James Chance]].
 
Eno on myös tuottanut albumeja monille artisteille ja yhtyeille, kuten Talking Heads, U2 (mm. ''[[Joshua Tree]]''), [[Devo]], [[Ultravox]], [[Slowdive]] ja [[James (yhtye)|James]]. Enon luomus on myös [[Windows 95]] -käyttöjärjestelmän käynnistysääni (jonka hän teki [[Apple Macintosh]]illaan).{{lähde}}
 
Eno on ollut [[Videotaide|videotaiteen]] kehityksessä mukana jo varhaisilla minimalistisilla elokuvillaan ''Mistaken Memories of Medieval Manhattan'' ja ''Thursday Afternoon''. Enon viimeisimpiä kokeiluja tällä saralla on ''77 million paintings'', DVD:nä julkaistu teos, joka muuttaa kotitelevision ruudun alati muuttuvaksi videomaalaukseksi.