Wikipedia

Ero sivun ”Pyy” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Linkin korjaus
+viite, jäsentelyä, roskalinkki pois am-osiosta
Rivi 27:
| commonscat = Tetrastes bonasia
}}
[[FileTiedosto:Gélinotte des bois MHNT.jpg|thumb|Pyyn munia.]]
'''Pyy''' (''Tetrastes bonasia'', aikaisemmin ''Bonasa bonasia'')<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/rk-tiedottaa.shtml#27122011 | Nimeke = Muutoksia Suomen lintujen lajiluetteloon | Tekijä = Normaja, Jyrki | Selite = Rariteettikomitea tiedottaa | Julkaisu = birdlife.fi | Ajankohta = 27.12.2011 | Julkaisija = BirdLife Suomi ry | Viitattu = 27.12.2011 }}</ref> on [[metsäkanat|metsäkanoihin]] kuuluva lintu.
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.<ref name=luontoportti>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pyy | Nimeke = Pyy | Julkaisu = Luontoportti.com | Viitattu = 5.6.2014}}</ref> Selkäpuolelta pyy on harmaankirjava, rinnasta ruskehtava. Pyrstön kärki ruskea. Kukolla on musta ja kanalla vaaleankirjava leukalappu. Päälaella on toisinaan selvästi näkyvä töyhtö.
 
PieniLentoon kyyhkynlähtiessä kokoinenpyyn metsäkanalintu,siivistä jokakuuluu painaaselvä nointunnusomainen 350 ghurina. SelkäpuoleltaPyyn harmaankirjava,ääni rinnastaon ruskehtava.melko Pyrstönvoimakaskin kärkivihellys ruskea.''tii Kukollatii ontittititi'', musta ja kanallajoka vaaleankirjavavaihtelee leukalappualueittain. PäälaellaPuhutaankin onpyiden toisinaan selvästi näkyvä töyhtö[[murre|murteista]]. Lentoon lähtiessä pyyn siivistä kuuluu selvä tunnusomainen hurina{{lähde|5.6.2014}} Varsinkin koiraspyyt viheltelevät keväällä ja syksyllä ilmoittaakseen reviiristään.
 
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] pyy on ollut 6 vuotta 5 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen 7 vuoden 3 kuukauden ikäinen yksilö.{{lähde|5.6.2014}}▼
'''Pituus''' on 40 cm, paino 350 g.
 
'''Ääni''' on melko voimakaskin vihellys ''tii tii tittititi'', joka vaihtelee alueittain. Puhutaankin pyiden [[murre|murteista]].
 
▲Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] pyy on ollut 6 vuotta 5 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut ruotsalainen 7 vuoden 3 kuukauden ikäinen yksilö.
[[Tiedosto:Haselhuhn-01.jpg|thumb|Pyy]]
 
== Levinneisyys ==
Pyyn esiintymisalue ulottuu Euroopan havumetsäisiltä alueilta kauas Venäjän taigalle.▼
 
PyitäSuomessa pyitä tapaa lähes koko maasta, lukuun ottamatta pohjoisinta Tunturi-Lappia. Runsaimmin niitä on kuitenkin Oulun eteläpuolella. Pyy viihtyy hyvin vesistöjen läheisyydessä. Kannat ovatkin runsaimmat Järvi-Suomessa. [[Ahvenanmaa]]lle pyy istutettiin 1920-luvulla, jota ennen siellä ei niitä tavattu, sillä pyy on metsien asukas, joka kammoaa laajojen vesistöjen ylityksiä. Ahvenanmaan kanta on pysynyt elinvoimaisena. Suomessa pesii kaikkiaanarvioiden 200mukaan 000400&ndashnbsp;000–500&nbsp;300 000 pyypariaparia.<ref name=luontoportti/>
 
▲Pyyn esiintymisalue ulottuu Euroopan havumetsäisiltä alueilta kauas Venäjän taigalle.
 
== Elinympäristö ==
 
Pyyn elinympäristöä ovat tiheäkasvuiset sekametsät, missä kasvaa kuusta ja lehtipuita. Suosittuja ovat puronnotkot ja rantaviidat. Varttuneet tiheät taimikot kelpaavat myös hyvin pyylle. Tiheässä nuoressa metsässä pyyn on helpompi selviytyä [[kanahaukka|kanahaukalta]]. [[Lepät]] ovat pyylle tärkeä ravintolähde.
 
== Lisääntyminen ==
Pyyn pesä on maassa suojaisessa paikassa, esimerkiksi risukossa tai kannon kupeessa. Pyyn muninta alkaa toukokuussa. Muniaja onse 7–11munii 9–10 munaa.<ref name=luontoportti/> Naaras hautoo noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesälähtöisiä ja pysyttelevät naaraan tuntumassa elämänsä ensi päivät. Ne oppivat välttävästi lentämään jo noin viikon ikäisinä. Ihmisen sattuessa säikäyttämään pyypoikueen sinkoavat poikaset kaikki eri suuntiin vimmatusti räpistellen, samaan aikaan kun emo teeskentelee siipirikkoa ja pyrkii houkuttelemaan vihollista poispäin.▼
 
▲Pyyn pesä on maassa suojaisessa paikassa, esimerkiksi risukossa tai kannon kupeessa. Pyyn muninta alkaa toukokuussa. Munia on 7–11. Naaras hautoo noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesälähtöisiä ja pysyttelevät naaraan tuntumassa elämänsä ensi päivät. Ne oppivat välttävästi lentämään jo noin viikon ikäisinä. Ihmisen sattuessa säikäyttämään pyypoikueen sinkoavat poikaset kaikki eri suuntiin vimmatusti räpistellen, samaan aikaan kun emo teeskentelee siipirikkoa ja pyrkii houkuttelemaan vihollista poispäin.
 
== Ravinto ==
 
Pyyn ravintoa ovat kesäaikaan ruohokasvit, marjat, siemenet ynnä muut. Talvella pyy käyttää ravintonaan lepän ja koivun urpuja ja silmuja.
 
== Pyy riistalintuna ==
 
Pyy kuuluu Suomessa metsästettävien lajien joukkoon, joskaan se ei ole pienen kokonsa vuoksi usein tavoiteltu saalis. Pyyn liha on kuitenkin vaaleaa ja erittäin maukasta, joten väheksymistä voidaan pitää perusteettomana. Pyyn latinankielinen nimi tarkoittaakin suomeksi "hyvää paistia". Pyyn harvoja pyyntitapoja on "pillitys", jossa korkeaäänisellä [[pilli]]llä matkitaan pyyn ääntelyä ja yritetään saada muutoin piilotteleva pyy esille ja ampumaetäisyydelle. Pyypilli on perinteisesti valmistettu [[metso]]n käsisulasta; metalliset pillit ovat myös yleisiä.
 
Rivi 67 ⟶ 59:
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luonnossa.net/Metsastys/Pyyn_metsastys/pyyn_metsastys.html Luonnossa.net: Pyyn metsästys]
*{{lintukuva|bonbon}}
*[http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pyy LuontoPortti: Pyy (''Tetrastes bonasia'')]
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=677536 ITIS: ''Tetrastes bonasia''] {{en}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyy”