Ero sivun ”Kyhmyjoutsen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kv |
viitteen päivitys |
||
Rivi 22:
| commonscat = Cygnus olor
}}
[[
'''Kyhmyjoutsen''' (''Cygnus olor'') on suuri valkoinen sorsalintu. Sen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta se on saanut suomenkielisen nimensäkin.▼
▲'''Kyhmyjoutsen''' (''Cygnus olor'') on suuri valkoinen [[sorsalinnut|sorsalintu]]. Sen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta se on saanut suomenkielisen nimensäkin.
== Koko ja ulkonäkö ==▼
▲== Koko ja ulkonäkö ==
Kyhmyjoutsen on 145–160 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli 210–240 cm. Seisovan linnun pää ulottuu 1,2 m:n korkeuteen. Koiras on suurempi kuin naaras. Kyhmyjoutsen on yksi suurimmista lentävistä linnuista, se voi painaa yli 15 kg.<ref name="ARK"/>
Rivi 36:
Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. Lajin levittäytymishistoriaa on kuitenkin vaikea tutkia, sillä sitä on koristeellisen ulkomuodon ja maukkaan lihan vuoksi pidetty kasvattina jo varsin pitkään. Perinteisesti sitä on pidetty Eurooppaan tuotuna [[vieraslaji]]na, mutta vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan Britteinsaarilta ja Alankomaista on löydetty fossiileja ja subfossiileja, jotka osoittavat lajin eläneen kyseisillä alueilla yhtäjaksoisesti koko jääkauden jälkeisen ajan, eli noin 11 000 vuotta.<ref name="SL2010">{{Lehtiviite | Tekijä= Mannermaa, Kristiina| Otsikko= Kyhmyjoutsen alkuperäinen laji| Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 2010|Numero= 9| Sivut= 12| Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto}}</ref> Itämeren alueelta löytöjä on vähemmän, mutta niiden perusteella tiedetään kuitenkin kyhmyjoutsenen eläneen [[Tanska]]ssa, [[Ruotsi]]ssa ja [[Puola]]ssa jo kivikaudella.<ref name="SL2010"/>
Suomessa kyhmyjoutsenta tavataan rannikkoalueilla koko [[Suomenlahti|Suomenlahdella]], kaukana [[Perämeri|Perämerellä]] ja useilla sisävesillä. Kanta Suomessa on varsin nuori, eikä esihistoriallisia löytöjä tunneta<ref name="SL2010"/>. Ensimmäiset kyhmyjoutsenet tuotiin [[Ahvenanmaa]]lle puistolinnuiksi, mutta linnut siirtyivät myös vapauteen ja ensimmäinen pesintä todettiin Ahvenanmaalla vuonna [[1934]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hautala, H. & Suominen, T.| Nimeke =Laulujoutsen | Vuosi =1991 | Kappale = | Sivu =26 | Selite = | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 951-1-11576-6 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nummi, Petri| Nimeke = Suomeen istutetut riistaeläimet| Vuosi = 1988| Sivu = 5| Selite = Julkaisusarjan 9. osa. 2. uudistettu painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Helsingin yliopisto, Maatalous- ja Metsäeläintieteen Laitos| Tunniste = ISBN 951-45-4760-8 }}</ref> Laji on levittäytynyt Suomessa varsin nopeasti, ja
Kyhmyjoutsen ei ole varsinainen muuttolintu, mutta vesistöjen jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille.<ref name="PORTTI"/> Ulkonäkönsä takia kyhmyjoutsenta on istutettu muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], missä se on levinnyt ja lisääntyy nyt villinä. Paikoin, kuten [[Chesapeakenlahti|Chesapeakenlahdella]], se on jo uhkana luontaisille lajeille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.nationalgeographic.com/news/2003/06/0605_030605_muteswan.html | Nimeke = Mute Swans Spark Loud Debate in Chesapeake Bay | Tekijä = | Ajankohta = 2003 | Julkaisija =National Geographic | Viitattu = 8.10.2013 }}</ref> Sitä on isttettu myös Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.<ref name="ARK">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkive.org/mute-swan/cygnus-olor/factsheet | Nimeke = Factsheet | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = ARKive | Viitattu =7.10.2013 }}</ref>
| |||