Ero sivun ”Laivanrakennus” versioiden välillä

Asutus [[Skandinavia]]an seurasi jään vetäytymistä viimeisimmän [[jääkausi|jääkauden]] lopulla. Ensimmäiset tulijat ovat olleet hylkeenmetsästäjiä, mikä on vaatinut kykyä liikkua vesillä. Ilmeisesti on käytetty [[Nahkapohjainen vene|nahasta ja puurungosta tehtyjä kanootti-tyyppisiä aluksia]]. Vanhimpia tunnettuja pohjoismaisia puusta tehtyjä veneitä on [[Hjortspring-vene]], joka on löydetty 1800-luvulla Tanskasta. Se on kaikkiaan 21 metriä pitkä, sisämitan ollessa 13 metriä ja ajoitettu 300-luvulle eaa. [[Ferriby]]stä, Englannista on löydetty jäänteitä kolmesta laudoista tehdyistä veneestä, joista pisin on ollut 15 metriä pitkä. [[Ferribyn veneet]] ovat ajoitettu 2000-1600 luvulle eaa. [[Björken vene]], joka on löydetty Ruotsista, on ajoitettu 400-luvulle ja se on jo aika kehittynyt. Sekä Björken veneessä että Hjortspring-venessä on käytetty limi[[laidoitus|saumoja]], joista tuli sitten merkitsevä piirre Pohjanmeren ja Itämeren laivoille koko keskiajaksi.<ref>Landström, s.52</ref>

 

Roomalainen historijoitsija [[Tacitus]] mainitsee noin vuonna 100, että skandinaavien alukset ovat olivat perästä ja keulasta samanlaisia. Vuonna 1863 löydettiin Nydamin suosta [[Slesvig]]istä suuri vene, [[Nydamin vene]], joka on ajoitettu [[dendrologia]]n avulla 300-luvulle. Sen pituus on 22,8 metriä ja leveys 3,26 metriä. Laiva on tehty [[tammi]]lankuista limisaumaiseksi. Pohja on pyöreän muotoinen, joten se on ollut kiikkerä, mitä on korjattu pitämällä pohjalla noin 1000 kg kiviä. Kaaret on sidottu [[niini]]köydellä lautoihin tehtyihin kohoamiin. 600-luvulla laivan pohja tuli U-maisemmaksi.<ref>Landström, s.56</ref> Varhaisissa kuvissa purjeet on kuvattu diagonaalisella kuviolla. Purjemateriaalina käytetyn [[sarka (kangas)|sarka]]kankaan kestävyys märkänä oli huono, joten purjeisiin ommeltiin diagonaaliset vahvistukset.<ref>Landström, s.57</ref> [[Viikinkiaika]]isia laivoja on säilynyt varsin paljon, kuten [[Oseberglaiva]] ja [[Gokstadin laiva]]. [[Knarri]] oli viikinkien rahtialus, joka oli pystyperäinen ja -keulainen. Viikinkilaivoja mitattiin soutajaparien määrän mukaan. Pisimmissä oli 30-40 penkkiä ja niitä kutsutiin nimellä "[[pitkävene|Långskepp]]" tai "Draakki". Pituutta näissä on ollut jopa 80 metriä. Viikinkilaivojen keula- ja perän lohikäärmeenpää koristeet olivat irroitettavia ja niitä oli kielletty käyttämästä kotirannikolla. Laidan ulkopuolista kilpirivistöä, jollainen löydettiin Gokstadin laivasta, on ilmeisesti käytetty vain näytösluonteisesti.<ref>Landström, s.58-64</ref> Viikinkilaivojen runkona oli [[köli]]puu, josta nousivat sisäänpäin kääntyvät perä- ja keulavantaat. Perässä ohjausairo oli oikealla puolelle, josta on säilynyt nimityskin tyyrpuuri tai styyrpuuri (ruotsin styr=ohjata). Ohjausairoon oli kiinnitetty ruorikampi <ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Kirsi Vainio-Korhonen: Keskiajan taantuma Länsi-Euroopassa; Bysantti ja islamilainen maailma, s. 83–84.</ref> Limilaudoitus oli naulattu tai voidaan sanoa myös niitattu eli naulat tulivat läpi ja lyötiin lyttyyn toiselta puolelta lukiten liitoksen.<ref>Landström, s.60-61</ref>