Ero sivun ”Hadeeinen aioni” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
p
fix
p (Typo fixing, typos fixed: kraater → kraatter using AWB)
p (fix)
{{Aionit}}
'''Hadeeinen aioni''' on [[geologinen ajanlasku|geologisessa ajanlaskussa]] ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten. Ajanjakso alkaa [[Maa]]n muodostumisesta, jolloin Maan edeltäjään törmäsi Marsin kokoinen protoplaneetta. Törmäys sinkosi [[Kuu]]n syntymiseen tarvittavat ainesosat maata kiertävälle radalle. Maahan syöksyi alussa suuria [[meteoriitti|meteoriitteja]] ja valtavia [[asteroidi|asteroideja]] tuhkatiheään, mutta pommitus harveni vähitellen. Alussa oli voimakasta tulivuoritoimintaa ja luultavasti koko Maan pinta oli sula. On väitetty Maan pysyneen [[kasvihuoneilmiö]]n takia kuumana ja vedettömänä koko hadeeisen jakson ajan. Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että Maa jäähtyi suunnilleen nykyiselleen pian syntymänsä jälkeen ja [[alkumeri]] syntyi ehkä viimeistään 4,4 miljardia vuotta sitten, kun aikaisemman kuuman ilmakehän [[vesihöyry]] satoi Maahan. Tältä ajalta on vanhin tunnettu zirkonimineraali.
'''Hadeeinen aioni''' on [[geologinen ajanlasku|geologisessa ajanlaskussa]] ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten. Ajanjakso alkaa [[Maa]]n muodostumisesta.
Maan edeltäjään törmäsi Marsin kokoinen protoplaneetta. Törmäys sinkosi [[Kuu]]n syntymiseen tarvittavat ainesosat maata kiertävälle radalle. Maahan syöksyi alussa suuria [[meteoriitti|meteoriitteja]] ja valtavia [[asteroidi|asteroideja]] tuhkatiheään, mutta pommitus harveni vähitellen. Alussa oli voimakasta tulivuoritoimintaa ja luultavasti koko Maan pinta oli sula. On väitetty Maan pysyneen [[kasvihuoneilmiö]]n takia kuumana ja vedettömänä koko hadeeisen jakson ajan.
 
[[Nuori himmeä aurinko-paradoksi|Aurinko oli hadeeisella kaudella nykyistä himmeämpi]], sen kirkkaus oli vain 70 % nykyisestä, ja Maata lämmitti nykyistä voimakkaampi kasvihuoneilmiö. Hadeeista kautta on kutsuttu myös prearkeeiseksi ja atsooiseksi kaudeksi.
Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että Maa jäähtyi suunnilleen nykyiselleen pian syntymänsä jälkeen ja [[alkumeri]] syntyi ehkä viimeistään 4,4 miljardia vuotta sitten, kun aikaisemman kuuman ilmakehän [[vesihöyry]] satoi Maahan. Tältä ajalta on vanhin tunnettu zirkonimineraali.
 
[[Nuori himmeä aurinko-paradoksi|Aurinko oli hadeeisella kaudella nykyistä himmeämpi]], sen kirkkaus oli vain 70 % nykyisestä, ja Maata lämmitti nykyistä voimakkaampi kasvihuoneilmiö.
 
Hadeeista kautta on kutsuttu myös prearkeeiseksi ja atsooiseksi kaudeksi.
 
== Hadeeinen aioni ==
Nimitys ''hadeeinen aioni'' viittaa [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] manalaan [[Haades|Haadeeseen]]. Geologi Preston Cloud loi käsitteen vuonna 1972 tarkoittamaan aikakautta ennen aikaisempien tunnettujen kivilajien syntyä. Nykyään on tosin löydetty vanhempiakin kivilajeja. Vanhimmat tunnetut mineraalit ovat 4,4 miljardin vuoden ikäisiä ja vanhin tunnettu kivi 4,1 miljardia vuotta.
 
Maa syntyi muun [[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] mukana noin 4,567 miljardia vuotta sitten kasautumalla pienistä asteroideista. Nämä olivat alkujaan syntyneet pienistä mineraalipallosista, jotka kasvoivat hitaissa törmäyksissä ensin kiven kokoisiksi, sitten yhä suuremmiksi. Syntynyttä maapalloa pommittivat satoja miljoonia vuosia [[meteoriitti|meteoriitit]], [[komeetta|komeetat]] ja [[asteroidi]]t. Alussa maa pyöri nykyistä nopeammin ja Aurinko oli nykyistä himmeämpi, kirkkaudeltaan vain 70 prosenttia nykyisestä.
 
Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti [[Mars]]in kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti [[Kuu]]n, kun törmäyksessä Maasta irtosi pirstaleita. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0–3,8 miljardia vuotta sitten. Maa kuumeni sisustan radioaktiivisten aineiden takia ainakin ytimeltään täysin sulaksi.
Alussa maa pyöri nykyistä nopeammin ja Aurinko oli nykyistä himmeämpi, kirkkaudeltaan vain 70 prosenttia nykyisestä.
 
Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti [[Mars]]in kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti [[Kuu]]n, kun törmäyksessä Maasta irtosi pirstaleita. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0–3,8 miljardia vuotta sitten.
 
Maa kuumeni sisustan radioaktiivisten aineiden takia ainakin ytimeltään täysin sulaksi.
 
Komeetat saattoivat tuoda Maahan [[vesi|vettä]], joka höyrystyi, sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö.
 
Maassa tapahtui laajaa vulkaanista toimintaa. Kauden alussa Maan pinta oli sulaa [[laava]]a ja [[ilmakehä]] lienee ollut erittäin tiheä ja kuuma. Kun syntymässä oleva esi-Maa kasvoi riittävän suureksi, ehkä noin 1 000 km:n läpimittaiseksi, siinä alkoi sulaminen ja aineitten lajittuminen – lopulta keskelle syntyi kuuma rautaydin. Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa ja lämpötila olisi ollut kasvihuoneilmiön takia jopa 2 000–3 000 °C.
 
Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa ja lämpötila olisi ollut kasvihuoneilmiön takia jopa 2 000–3 000 °C.
 
Maan alkuilmakehä oli suurelta osin hiilidioksidia ja typpeä sekä hiilidioksidin osapaine oli 0,1-10 ilmakehää<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=The Faint Young Sun Problem | Ajankohta= | Osoite=http://www.ima.umn.edu/talks/workshops/10-29-11-2.2001/kasting/kasting.pdf | Julkaisija= | Viitattu= 29. kesäkuuta 2007| Kieli= {{en}} }}</ref>, mutta joidenkin toisten tietojen mukaan koko paine saattoi olla jopa 250 ilmakehää.
Eräiden uusien ikivanhaa zirkoniumia koskevien isotooppitutkimusten mukaan maalle olisi syntynyt kiinteä kuori ja meri jo pian, 200 miljoonaa vuotta maan syntymisen jälkeen. Muinaisen zirkoniumin koostumisen katsotaan kertovan, että se olisi uudelleen sulanutta maan kuorta, joka olisi syntynyt noin 700 asteen lämpötilassa. Suurin osa hadeeisen kauden kivistä on muokkautunut geologisissa mullistuksissa tunnistamattomiksi.
 
Uusien tutkimusten mukaan alkumeri olisi syntynyt jo noin 200 miljoonaa vuotta Maan synnyn jälkeen, eli suunnilleen 4,35 miljardia vuotta sitten. Tämän mukaan maan pintalämpötila oli alle 100 °C jo 4,4–4,3 miljardia vuotta sitten. Tältä ajalta ovat esimmäiset zirkonimineraalit, jotka ovat syntyneet 700 asteen lämpötilassa uudelleen sulaneesta maan kuoresta noin 10 kilometrin syvyydessä. Jatkuva meteoriittipommitus olisi nostanut lämpötilan 900-1100 °C:hen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Anna Salleh | Nimeke= Myth of hellish Earth doused in water| Ajankohta= | Osoite=http://www.abc.net.au/science/news/stories/2005/1360256.htm | Julkaisija= News in Science| Viitattu=29. kesäkuuta 2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> Toiset tutkijat sanovat Maan jäähtyneen hitaasti hadeeisella kaudella, toiset hyvin nopeasti suunnilleen nykyiselleen. On myös sanottu, että nestemäistä vettä oli 230 °C:n lämpötilasta huolimatta suuren hiilidioksidi-ilmakehän paineen takia.
 
Toiset tutkijat sanovat Maan jäähtyneen hitaasti hadeeisella kaudella, toiset hyvin nopeasti suunnilleen nykyiselleen.
 
On myös sanottu, että nestemäistä vettä oli 230 °C:n lämpötilasta huolimatta suuren hiilidioksidi-ilmakehän paineen takia.
 
Vielä 3,8–3,9 miljardia vuotta sitten Kuuhun törmäsi erittäin suuria kappaleita, jotka synnyttivät siellä valtavia laavan täyttämiä kraattereita, joita sanotaan meriksi. Samoihin aikoihin maatakin lienee pommitettu rajusti, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Maahan lienee osunut hyvin suuria asteroideja. [[Hiilidioksidi]]a alkoi sitoutua maasta irronneeseen kalsiumoksidiin[[kalsiumoksidi]]in CaO ("sammuttamaton kalkki") muodostaen kalsiumkarbonaattia[[kalsiumkarbonaatti]]a CaCO<sub>3</sub> ("sammutettu kalkki"). Joka tapauksessa kauden alussa tapahtui valtavasti meteoriittitörmäyksiä ja [[Tulivuorenpurkaus|tulivuorenpurkauksia]].
 
==Hadeeisen kauden jako==
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
<references />
 
{{Geologinenhistoria}}
32 720

muokkausta