Ero sivun ”Balder” versioiden välillä

4 521 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
lähde - en wiki
p (Botti lisäsi: sl:Baldur)
(lähde - en wiki)
'''Balder''' (muinaisnorjaksi '''Baldr''', islanniksi '''Baldur''') on muinaisskandinaavinen viattomuuden, kauneuden, ilon, puhtauden ja rauhan jumala. Hän oli [[Odin]]in ja [[Frigg]]in toinen poika. Hänen vaimonsa nimi oli Nanna ja hänen poikansa oli Forseti. Balder omisti suurimman koskaan rakennetun laivan, Hrighornin.
 
[[Loki]]-jumalan aloitteesta sokean veljensä [[Hodri]]n mistelinivesalla kuoliaaksi ampuma. Palaa tarun mukaan manalasta uutta maailmaa hallitsemaan nykyisen hävittyä.
 
==Proosallinen Edda==
 
Balder tunnetaan ensisijaisesti juuri hänen kuolemansa ympärille kehittyneen myytin vuoksi. Kuolema voidaan nähdä ensimmäisenä askeleena sille tapahtumasarjalle, mikä johtaa jumalten kuolemaan [[Ragnarök]]issa. Kuten [[Völuspá]] kertoo hän tulee syntymään uudestaan uuteen maailmaan.
 
Hän näki unia omasta kuolemastaan ja hän masentui niistä niin, että Balderin äiti Frigg laittoi jokaisen maailman esineen vannomaan ettei koskaan vahingoittaisi hänen poikaansa. Kaikki paitsi misteli vannoivat valan. Frigg ajatteli sen olevan liian pieni ja merkityksetön, joten hän ei pakottanut sitä tahtoonsa. Kun Loki kuuli tapahtumasta, hän loi maagisen keihään nimenomaisesta kasvista ja vei sen jumalten uudelle huvittelupaikalle, missä he heittelivät Balderia esineillä jotka kuitenkin iskeytyivät pois hänestä tekemättä vahinkoa. Loki antoi keihään Balderin veljelle, sokealle [[Höðr]]ille, joka sitten tarkoittamatta surmasi veljensä. Tapahtuman vuoksi Odin ja Rind tekivät lapsen nimeltään [[Váli]], jonka syntymän ainut syy oli rankaista Höðria. Myöhemmin Balderin petetty veli surmattiin.
 
Ennen kuin Balder poltettiin Hringhorni-laivallaan Odin kuiskutteli hänen korvaansa arvoituksen, jonka valepukuinen Odin itse kysyisi [[Vafthruthnir]]-jättiläiseltä [[Vafthruthnismal]]issa.(Arvoitus esiintyy myös Hervarar-saagassa.) Thor potkaisi kääpiö Litin hautajaistuleen ja hän paloi hengiltä. Myös Balderin vaimo Nanna heittäytyi tuleen odottaakseen Ragnarökia, jolloin hän jälleen näkisi miehensä. Balderin talo poltettiin myös samaisessa tulessa. Jättiläinen Hyrrokin työnsi laivan merelle sellaisella voimalla, että tuli roihahti korkealle ja maa järisi.
 
Friggin pyynnön vuoksi [[Hel]] lupasi vapauttaa Balderin alamaailmasta jos kaikki esineet ja olennot surisivat häntä. Kaikki paitsi Thokk-jättiläinen surivatkin Balderin poismenoa, mutta koska yksi kieltäytyi, jumala ei päässyt vapaaksi. Hän on kuitenkin pääsevä vapaaksi Ragnarökin jälkeen jolloin kaikki Thorin pojat johtaisivat uutta maailmaa.
 
Kun jumalat saivat selville, että Thokk olikin ollut Loki valepuvussa, he ottivat jumalan kiinni ja sitoivat hänet kolmeen kiveen kiinni. Tämän jälkeen käärme sidottiin hänen yläpuolelleen ja sen myrkky putosi Lokin kasvoille. Sigyn, hänen vaimonsa, oli ottamassa myrkkytippoja kulhoon, mutta aina kun hän kääntyi tyhjentämään astian myrkkyä tipahteli Lokin päälle ja hän vääntelehti tuskissaan aiheuttaen maanjäristyksiä. Jumala kuitenkin vapauttaisi itsensä juuri ajoissa hyökkäämään muiden jumalten kimppuun Ragnarökin aikaan.
 
==Runollinen Edda==
 
Sibylin näyt kummallisessa Völuspássa käsittävät myös yhden näyn kohtalokkaasta mistelistä. Hän sanoo: "Minä näen kohtalon lähestyvän Balderille, Wodenin pojalle, veriselle uhrille. Seisoo Misteli norjana ja herkkänä, kukkien korkealla maan yläpuolella. Tästä taimesta, niin ohuesta katsella, tulee kasvaman vahingollinen varsi. Kannattelija sen ampuu, mutta Frigg itkee surun vuoksi." Mutta kuitenkin kun Sibyl katsoo pitkälle tulevaisuuteen, hän näkee valoisamman näyn uudesta taivaasta ja maasta, missä pellot kasvavat rauhassa ja kaikki surut on parannettu. Silloin Balder tulee takasin asumaan Odinin onnen kartanoissa, aurinkoa kirkkaammassa salissa, kullalla koristellussa, missä oikeamieliset tulevat asumaan onnessa ikuisuuden.
 
==Gesta Danorum==
 
Vanha tanskalainen historijoitsija, Saxo Grammaticus, kertoi Balderin tarinan kirjoittaessaan 1100-luvusta. Hänen mukaansa Balderus ja Høtherus olivat kilpakosijoita Nannalle, Norjan kuningas Gewarin tyttärelle. Balderus oli puolijumala ja mikään tavallinen terä ei häntä haavoittaisi. Kilpailijat kohtasivat toisensa kammottavassa taistelussa, ja vaikka Odin ja Thor sekä muut jumalat olivat Balderuksen puolella, hän hävisi ja pakeni taistelukentältä. Høtherus meni naimisiin prinsessan kanssa. Balderus ei kuitenkaan luovuttanut ja kohtasi Høtheruksen uudestaan taistelukentällä hävitäkseen vain suuremmin. Høtherus iski häntä kuolettavasti taikamiekalla, minkä hän oli saanut satyyri Mimingiltä. Hävinnyt ja haavoitettu Balderus kärsi kipujaan kolme päivää kunnes menehtyi.
 
==Beowulf==
 
[[Beowulf]]issa Balder esiintyy göötalaisena prinssi Herebealdina, jonka hänen veljensä Hæþcyn surmaa. Surevan Odinin paikalle tulee kuningas Hreðel.
 
==Analogit==
 
Balderin legendaarinen kuolema muistuttaa persialaisen sankarin [[Esfandyar]]in kuolemaa [[Shahnameh]]issä. Balderia on myös verrattu Jeesukseen.
 
{{tynkä/Mytologia}}
 
[[Luokka:Skandinaavien jumalat]]
200

muokkausta