Ero sivun ”Eino Kaila” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 61:
Kailan omat tutkimukset 1930-luvulla suuntautuivat [[tietoteoria]]an. Samalla hän piti silmällä [[Logiikka|logiikan]] kehitystä.<ref name="Niiniluoto-1990-7-10"/> Kailan filosofiset pääteokset 1930-luvulta ovat ''Über das System der Wirklichkeitsbegriffe: Ein Beitrag zum logischen Empirismus'' (1936) ja ''Über den physikalischen Realitätsbegriff: Zweiter Beitrag zum logischen Empirismus'' (1941). ''Inhimillinen tieto'' (1939) oli Kailan yleisesitys loogisesta empirismistä.<ref name="logos"/> ''Persoonallisuus'' ja ''Inhimillinen tieto'' käännettiin pian ilmestymisensä jälkeen pohjoismaisille kielille. Kailan saksankielinen filosofinen pääteos sen sijaan jäi sodan jalkoihin. Kansallissosialistien nousu ja maailmansota katkaisivat yhteyden keski-Euroopan loogisiin empiristeihin, ja filosofian keskus siirtyi Yhdysvaltoihin.<ref name="Ahokas"/> Vuonna 1948 Kaila vierailiu Yhdysvalloissa ja tapasi [[Carl Gustav Hempel|Carl G. Hempelin]] ja [[Kurt Gödel]]in.<ref name="calendar"/>
 
Vuonna 1948 Kailasta tuli Suomen Akatemian jäsen, jolloin hän luopui professorin virasta.<ref name="Niiniluoto-1990-7-10"/> Tällöin Kaila uppoutui yhä suuremmassa määrin tieteelliseen työhönsä ja esiintyi entistä vähemmän julkisuudessa. 1940-luvun lopulla hän kuitenkin liittyi joksikin aikaa [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattiseen puolueeseen]]. Hän kuului myös niin kutsuttuun [[Helsingin pörssi|Pörssiklubiin]].<ref>Niiniluoto 1992, s. 21-24.</ref> Kaila säilytti oikeuden opetukseen, mutta lopetti julkiset luentonsa vuonna 1951.<ref name="logos">{{Filosofia.fi | Id=2406 | Tekijä=Salmela, Mikko}}</ref>
 
Elämänsä viimeisinä vuosina Kaila ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa ''Hahmottuva maailma'', jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kaila kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958.<ref>Niiniluoto 1992, s. 24-27.</ref>
Rivi 105:
=== Poliittiset näkemykset ===
 
Kailalla oli varsin oikeistokonservatiivinen sukutausta ja hän oli koko elämänsä vahvasti saksalaismielinen.<ref name="logos"/><ref name="Ahokas"/> Sotienvälisen ajan yltiöisänmaallinen liikehdintäaitosuomalaisuus ja [[Akateeminen Karjala-Seura|AKS]] eivät kuitenkaan miellyttäneet häntä.<ref name="Ahokas"/><ref name="kolmas"/> Kailan poliittisen ajattelun ydinteema oli [[kommunismi]]n vastaisuus. Kaila katsoi, että kommunismi on länsimaisen kulttuurin perusarvoja uhkaava aate, jonka leviäminen on estettävä.<ref name="logos"/>
 
Kaila näki filosofisilla kannanotoilla olevan käytännön seuraamuksia. Hän katsoi vuonna 1931 [[G. W. F. Hegel]]in muistolle omistetussa Suomalaisen tiedeakatemian esitelmässään, että hegeliläisyyden edustamat idealistit olivat Kailan mukaan usein välinpitämättömiä vaikenijoita, kun taas realistien, naturalistien ja materialistien joukosta löytyi maailmanparantajia.<ref name="kolmas"/>
1920-luvulla Kaila kirjoitti ”läntisen” ja ”itäisen” ajattelun eroista.<ref name="calendar"/><ref name="lop"/> 1930-luvun alussa Kaila kannatti [[Paneurooppa]]-liikettä, joka ajoi Länsi-Euroopan maiden liittoutumista taloudellista kurjistumista, maailmansotaa ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] uhkaa vastaan. Kun liikkeen mahdollisuudet ehtyivät, Kaila tukeutui [[Natsi-Saksa|kansallissosialistiseen Saksaan]], joka esittäytyi propagandassaan eurooppalaisen kulttuurin suojelijana. Jatkosodan alkuvaiheessa 1941–1942 hän julkaisi artikkeleita, joissa hän esitteli suomalaisuutta sekä Suomen ja Saksan vanhoja filosofisia yhteyksiä. Maailmansodan loppupuolella Kaila kuitenkin pettyi Saksaan ja reagoi kielteisesti [[Oslon yliopisto]]n sulkemiseen ja Tanskan juutalaisten kohteluun vuonna 1943.<ref name="logos"/><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Federley, Mika & Kuorikoski, Jaakko & Ruhanen, Maiju | Osoite=http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/kaila.html | Nimeke=Eino Sakari Kaila | Julkaisu=Historiallisia humanisteja | Julkaisija=Avoin yliopisto, Helsingin yliopisto | Viitattu=29.5.2014}}</ref>
 
Suomi näyttäytyi Kailalle eurooppalaisena ja pohjoismaisena kansakuntana.<ref name="kolmas"/> 1920-luvulla Kaila kirjoitti ”läntisen” ja ”itäisen” ajattelun eroista.<ref name="calendar"/><ref name="lop"/> 1930-luvun alussa Kaila kannatti [[Paneurooppa]]-liikettä, joka ajoi Länsi-Euroopan maiden liittoutumista taloudellista kurjistumista, maailmansotaa ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] uhkaa vastaan.<ref name="logos"/> Filosofisessa yhdistyksessä Kaila esiintyi idealismin sanelemiksi katsomiaan [[Kansallissosialistinen rotuoppi|natsien rotukäsityksiä]] vastaan. [[Tšekkoslovakian miehitys 1939]] järkytti Kailaa niin, että hän uhkasi lakata kirjoittamasta saksaksi.<ref name="kolmas"/>
Sotasyyllisyysoikeudenkäyntien jälkeen suhteet [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemeen]] ja [[Edwin Linkomies|Edwin Linkomieheen]] loivat epäilyttävää poliittista varjoa myös Kailan ylle. Kailan nimittämisessä akateemikoksi henkilökohtaisen tutkimustyön pariin on nähty myös poliittista syrjäyttämistä.<ref name="Ahokas"/> Juhlaesitelmässään Suomen Akatemian vihkiäisjuhlassä 1948 Kaila katsoi, että toimiva [[demokratia]] vaatii yhtenäisen kansan. Tässä hän viittasi Yhdysvaltoihin, jossa esimerkiksi mustat ja valkoiset ovat harvoin tekemisissä keskenäänö.<ref name="calendar"/><ref name="lop"/>
 
1920-luvullaKun Kaila kirjoitti ”läntisen” ja ”itäisen” ajattelun eroista.<ref name="calendar"/><ref name="lop"/> 1930-luvun alussa Kaila kannatti [[Paneurooppa]]-liikettä, joka ajoi Länsi-Euroopan maiden liittoutumista taloudellista kurjistumista, maailmansotaa ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] uhkaa vastaan. Kunpaneurooppalaisen liikkeen mahdollisuudet ehtyivät, Kaila kuitenkin tukeutui [[Natsi-Saksa|kansallissosialistiseen Saksaan]], joka esittäytyi propagandassaan eurooppalaisen kulttuurin suojelijana. Jatkosodan alkuvaiheessa 1941–1942 hän julkaisi artikkeleita, joissa hän esitteli suomalaisuutta sekä Suomen ja Saksan vanhoja filosofisia yhteyksiä. Maailmansodan loppupuolella Kaila kuitenkin pettyi Saksaan ja reagoi kielteisesti [[Oslon yliopisto]]n sulkemiseen ja Tanskan juutalaisten kohteluun vuonna 1943.<ref name="logos"/><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Federley, Mika & Kuorikoski, Jaakko & Ruhanen, Maiju | Osoite=http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/kaila.html | Nimeke=Eino Sakari Kaila | Julkaisu=Historiallisia humanisteja | Julkaisija=Avoin yliopisto, Helsingin yliopisto | Viitattu=29.5.2014}}</ref>
 
Tehdessään tutkimustyötä [[Wien]]issä 1934 Kaila kirjoitti kirjeessään ruotsalaiselle tutkijatoverille: ”Maanosaammehan uhkaa selkeä, ei pelkästään poliittinen vaan ennen muuta henkinen ’balkanisoituminen’, vajoaminen primitiiviselle tasolle kaikkine sellaiselle ominaisine pelottavine oireineen. Minusta näyttää, että jokaisen pitää tehdä vähäinen voitavansa vastustaakseen tätä todellista länsimaiden perikatoa. Luen täällä kahvilassani päivittäin ''Svenska Dagbladetia'' ollakseni jotenkin perillä maailman menosta; wieniläislehdet on alistettu ankaraansensuuriin; tuntee iloa ja ylpeyttä siitä, että vielä on olemassa vapaa Pohjola, mihin Suomikin kuuluu.” Kaila kutsui Helsinkiin luennoimaan psykologi [[Adhemar Gelb]]in, jolta oli rotulakien mukaisesti riistetty professuuri.<ref name="kolmas"/>
 
Jatkosodan alkuvaiheessa 1941–1942 hän julkaisi artikkeleita, joissa hän esitteli suomalaisuutta sekä Suomen ja Saksan vanhoja filosofisia yhteyksiä. Kailalta toivottiin propagandistista työtä osana sotaponnistuksia, mutta hän halusi keskittyä tutkimustyöhönsä. Yksityiskirjeessään vuodelta 1940 Kaila totesi: ”Kysymys on perinteisen sivilisoidun ihmisen kamppailusta eräänlaista meitä kaikkia uhkaavaa ja kolmannen valtakunnan uskomattomalla tavalla harjoittamaa ali-ihmisyyttä vastaan.”<ref name="kolmas"/> Hän reagoi kielteisesti Tanskan juutalaisten kohteluun vuonna 1943 ''[[Uusi Suomi|Uuden Suomen]]'' julkaisemassa pienessä kirjoituksessa.<ref name="logos"/><ref name="kolmas"/> Itse [[Adolf Hitler]]in on väitetty suuttuneen kirjoituksesta.<ref name="kolmas"/>
 
Sodan loputtua Kaila merkitsi päiväkirjaansa vuoden 1944 lopulla: ”Onkohan Suomi jo vuoden kuluttua bolshevisoitu? Aikanaan tulee, jos (tai kun) niin käy, päiväjärjestykseen myös ’neuvostovastaisten ainesten likvidointi’ tunnetuin metodein. Ainakin minä olen jo henkisen kestävyyden rajoilla.”<ref name="kolmas"/> [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynti|Sotasyyllisyysoikeudenkäyntien]] jälkeen suhteet [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemeen]] ja [[Edwin Linkomies|Edwin Linkomieheen]] loivat epäilyttävää poliittista varjoa myös Kailan ylle.<ref name="Ahokas"/>
 
Sotasyyllisyysoikeudenkäyntien jälkeen suhteet [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemeen]] ja [[Edwin Linkomies|Edwin Linkomieheen]] loivat epäilyttävää poliittista varjoa myös Kailan ylle. Kailan nimittämisessä akateemikoksi henkilökohtaisen tutkimustyön pariin on nähty myös poliittista syrjäyttämistä.<ref name="Ahokas"/> Juhlaesitelmässään Suomen Akatemian vihkiäisjuhlassä 1948 Kaila katsoi, että toimiva [[demokratia]] vaatii yhtenäisen kansan. Tässä hän viittasi Yhdysvaltoihin, jossa esimerkiksi mustat ja valkoiset ovat harvoin tekemisissä keskenäänökeskenään.<ref name="calendar"/><ref name="lop"/>
 
1940-luvun lopulla Kaila liittyi joksikin aikaa [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattiseen puolueeseen]]. <ref>Niiniluoto 1992, s. 21-24.</ref> ''[[Uutispäivä Demari|Suomen Sosialidemokraatille]]'' Kaila antoi 1947 haastattelun, jossa hän sanoi: ”Kun sosialidemokratia on jo aikoja sitten päässyt lapsenkengistään ja jo monet koulut käynyt, olisi minun mielestäni niin hyvin meillä Suomessa kuin monissa muissakin Euroopan maissa mitä tärkeintä, että se astuisi entistä voimakkaammin esiin järjestyksen ja rauhallisen kehityksen ja sen kautta henkisen elämän tukena.”<ref name="kolmas">{{Verkkoviite | Osoite=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/204/179 | Tekijä=Manninen, Juha | Nimeke=Eino Kaila ja kolmas valtakunta | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=4/2007 | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=29.5.2014}}</ref>
 
=== Suhtautuminen uskontoon ===
Rivi 180 ⟶ 192:
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/022/manninen022.htm | Tekijä=Manninen, Juha | Nimeke=Eino Kaila ja tie Wienin piiriin | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 2/2002 | Tiedostomuoto=PDF}}
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/027/manninen.pdf | Tekijä=Manninen, Juha | Nimeke=Realisti Wienin piirin väittelyissä | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu 7/2002 | Tiedostomuoto=PDF}}
* {{Verkkoviite | Osoite=http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/204/179 | Tekijä=Manninen, Juha | Nimeke=Eino Kaila ja kolmas valtakunta | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=4/2007 | Tiedostomuoto=PDF}}
* {{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/KIRJATKokonaiskuva+Eino+Kailan+ajattelusta+hahmottuuKiihke%C3%A4n+tieteellist%C3%A4+etsint%C3%A4%C3%A4+peruskysymysten+ymp%C3%A4rill%C3%A4/910224055 | Tekijä=Ojanen, Eero | Nimeke=Kokonaiskuva Eino Kailan ajattelusta hahmottuu. | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=24.2.1991}}
* {{Kansallisbiografia | id=6994 | nimi=Kaila, Eino (1890–1958) | tekijä=Salmela, Mikko | ajankohta=6.9.2001}}