Ero sivun ”Sotaveteraani” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
verkkolähteen elvytys, lähdepyynnön vastaus
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
Viime vuosikymmeninä on julkisuudessa ajoittain väitetty, ettei sotaveteraaneja arvostettu Suomessa aiemmin ja että [[nuoriso]] ja [[vasemmisto]]laiset, varsinkin [[taistolaiset]], olisivat pilkanneet veteraaneja erityisesti [[1960-luku|1960]]- ja [[1970-luku|1970-luvuilla]]. Veteraanien muistoja tutkineen Ville Kivimäen mukaan ajatus heidän laajamittaisesta haukkumisestaan on kuitenkin pitkälti myytti. Kivimäki oudoksuu sitä, että veteraanien nimissä lähinnä netin keskustelupalstoilla otetaan kantaa moniin nykyajan ilmiöihin ilman, että kirjoittajat itse olisivat veteraaneja.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://aikalainen.uta.fi/2013/11/29/isanmaallisuus-oudoissa-kasissa/ |Nimeke=Isänmaallisuus oudoissa käsissä|Julkaisija=Aikalainen, Tampereen yliopisto|Tekijä=Ville Kivimäki|Ajankohta=29.11.2013|Viitattu=27.5.2014}}</ref>
 
[[Kommunismi]]n katoaminen Euroopasta ja Neuvostoliiton hajoaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa kiinnitti huomiota kommunistisissa maissa esiintyneisiin ongelmiin.{{lähde|28. huhtikuuta 2013}} Sotaveteraanit saivat tällöin julkista arvostusta osakseen, koska yleisesti katsottiin Suomen välttyneen kommunismilta sodan ansiosta.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138898-uhrin-ansiosta-lippu-liehuu |Nimeke=Uhrin ansiosta lippu liehuu|Julkaisija=Blogi|Tekijä=Raimo Ilaskivi|Ajankohta=27.4.2013|Viitattu=27.5.2014}}</ref> Tutkija Markku Jokisipilän mukaan tällöin sotaveteraaneista lopullisesti tuli Suomessa kunniakansalaisia, joiden tekemiä uhrauksia on runsaasti muisteltu ja ylistetty.<ref name="kunpää">{{Verkkoviite| osoite =http://seura.fi/sota/sotablogit/markku-jokisipila/kun-paa-ei-kestanyt/ | nimeke =Kun pää ei kestänyt | tekijä = Markku Jokisipilä | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu =Seura | ajankohta =5.9.2013 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu =27.5.2014 | kieli = }}</ref> 2000-luvulla sotaveteraaneihin kohdistunut huomio on pysynyt suurena ja vuoden 2006 veteraanikeräys sai ennätystuloksen.
 
Sotaveteraaneista halutaan joskus luoda ihannekuvaa "jermuina", joiden kestokyky saavutti myyttiset ja yli-inhimilliset mitat. Ville Kivimäen kirja '''[[Murtuneet mielet]]''' kertoo veteraaneista, joille taistelujen paine ja stressi osoittautuivat ylivoimaisiksi kestää. Kivimäen mukaan yli-ampuvat sankaritarinat vähättelevät sodan kauheuksia, ja hän huomauttaa, että "jokaista Mannerheim-ristin ritaria kohden oli lähes sata psyykkisten oireiden takia hoitoon joutunutta".<ref name="kunpää"/>
[[2000-luku|2000-luvulla]] sotaveteraaneihin kohdistunut huomio on pysynyt suurena ja vuoden [[2006]] veteraanikeräys sai ennätystuloksen.
 
Suurin enemmistö veteraaneista selvisi sodasta mielenterveyttään menettämättä, mutta siviiliin sopeutuminen ja sotakokemusten unohtaminen oli vaikeaa kaikille.<ref name="kunpää"/>
 
[[27. huhtikuuta]], [[Lapin sota|Lapin sodan]] päättymisen vuosipäivä, on Suomessa [[Kansallinen veteraanipäivä|kansallinen veteraanipäivä]].