Ero sivun ”Sotaveteraani” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
verkkolähteen elvytys, lähdepyynnön vastaus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 15:
Viime vuosikymmeninä on julkisuudessa ajoittain väitetty, ettei sotaveteraaneja arvostettu Suomessa aiemmin ja että [[nuoriso]] ja [[vasemmisto]]laiset, varsinkin [[taistolaiset]], olisivat pilkanneet veteraaneja erityisesti [[1960-luku|1960]]- ja [[1970-luku|1970-luvuilla]]. Veteraanien muistoja tutkineen Ville Kivimäen mukaan ajatus heidän laajamittaisesta haukkumisestaan on kuitenkin pitkälti myytti. Kivimäki oudoksuu sitä, että veteraanien nimissä lähinnä netin keskustelupalstoilla otetaan kantaa moniin nykyajan ilmiöihin ilman, että kirjoittajat itse olisivat veteraaneja.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://aikalainen.uta.fi/2013/11/29/isanmaallisuus-oudoissa-kasissa/ |Nimeke=Isänmaallisuus oudoissa käsissä|Julkaisija=Aikalainen, Tampereen yliopisto|Tekijä=Ville Kivimäki|Ajankohta=29.11.2013|Viitattu=27.5.2014}}</ref>
[[Kommunismi]]n katoaminen Euroopasta ja Neuvostoliiton hajoaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa kiinnitti huomiota kommunistisissa maissa esiintyneisiin ongelmiin.
Sotaveteraaneista halutaan joskus luoda ihannekuvaa "jermuina", joiden kestokyky saavutti myyttiset ja yli-inhimilliset mitat. Ville Kivimäen kirja '''[[Murtuneet mielet]]''' kertoo veteraaneista, joille taistelujen paine ja stressi osoittautuivat ylivoimaisiksi kestää. Kivimäen mukaan yli-ampuvat sankaritarinat vähättelevät sodan kauheuksia, ja hän huomauttaa, että "jokaista Mannerheim-ristin ritaria kohden oli lähes sata psyykkisten oireiden takia hoitoon joutunutta".<ref name="kunpää"/>
Suurin enemmistö veteraaneista selvisi sodasta mielenterveyttään menettämättä, mutta siviiliin sopeutuminen ja sotakokemusten unohtaminen oli vaikeaa kaikille.<ref name="kunpää"/>
[[27. huhtikuuta]], [[Lapin sota|Lapin sodan]] päättymisen vuosipäivä, on Suomessa [[Kansallinen veteraanipäivä|kansallinen veteraanipäivä]].
|