Ero sivun ”Hevosen askellaji” versioiden välillä

Tavallinen laukka on puhtaana kolmitahtinen askellaji: yksi ristikkäinen jalkapari laskeutuu maahan samanaikaisesti. Laukka on epäsymmetristä, sillä hevosen joko vasen tai oikea puoli johtaa eli liikkuu toisen puolen edellä. Oikeassa laukassa poljentajärjestyksenä on vasen takajalka – oikea taka- ja vasen etujalka – oikea etujalka – liito (kaikki jalat irti maasta), vasemmassa laukassa vastaavasti oikea takajalka – vasen taka- ja oikea etujalka – vasen etujalka – liito.

 

 

Laukkaan siirtymistä paikalta (seisaalta), käynnistä tai ravista kutsutaan ''laukannostoksi''. Laukka valitaan normaalisti hevosen tasapainon vuoksi siten, että sisäjalka eli kaarteen puoleinen (tai kentän keskustan puoleinen) jalka johtaa: vasempaan kierrokseen ratsastetaan siis vasenta laukkaa, oikeaan oikeaa. Tätä kutsutaan ''myötälaukaksi''. Jos ratsastajan tahdosta ratsastetaankin harjoituksen vuoksi ulkojalan laukkaa, kyseessä on ''vastalaukka''. Muussa tapauksessa ulkojalan laukka on ''väärää laukkaa''. ''Ristilaukasta'' puhutaan, kun hevonen laukkaa epäpuhtaasti siten, että sen taka- ja etuosa ovat eri laukassa tai etuosa laukkaa ja takaosa ravaa. Laukan voi vaihtaa vaikkapa oikeasta vasemmaksi joko muutaman käynti- tai raviaskeleen kautta tai niin kutsutusti ''askeleessa'' eli yhden askeleen aikana laukassa, jolloin hevonen vaihtaa laukan puolen liitovaiheen aikana. Puhdas ''laukanvaihto'' askeleessa vaatii ratsastajalta täsmällistä [[apu (ratsastus)|apujen]] käyttöä, muuten tuloksena on herkästi ristilaukka. Laukanvaihdot ovat [[kouluratsastus]]liike, jota korkeimmilla tasoilla esitetään jopa pitkiä sarjoja joka askeleella (''sarjavaihdot''). Laukanvaihdot ovat usein tarpeen myös [[esteratsastus|esteratsastuksessa]], jotta hevonen pääsee nopeasti ja tasapainossa esteeltä toiselle erisuuntaisissa kaarteissa. Vapaana liikkuessaan useimmat hevoset vaihtavat laukkaa askeleessa tarpeen tullen aivan luontevasti, mutta selässä istuva ratsastaja mutkistaa tilannetta.