Ero sivun ”Liivin kieli” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
Kielitieteilijät eivät ole täysin varmoja siitä, miten liivin kieli erosi muista itämerensuomalaisista kielistä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko liivi läheisempää sukua [[võro|etelä-]] vai [[viron kieli|pohjoisvirolle]].<ref name="helsinki">[http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/imsjohd/liivi.html Helsinki.fi - Liivin kielestä]</ref> Paikannimistötutkimuksen perusteella liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. Monet liivinkieliset ovat siirtyneet käyttämään indoeurooppalaista [[latvian kieli|latvian kieltä]] eli ''lättiä'', jota Latviassa pääasiallisesti puhutaan. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivistä; latvian eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osittain liivin vaikuttamia. Toisin päin latvian kieli on vaikuttanut liiviin hyvin voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä.
 
[[Tiedosto:Liivi keel.GIF|400px|thumb|oikea|Liiviläisten historialliset asuinalueet Latviassa, Liivinranta mustalla.]]Liivinmaa kristillistyi [[Baltia]]n alueista ensimmäisenä. Keskiajalla [[Saksalainen ritarikunta]] taisteli liiviläisiä ja muita Baltian pakanakansoja vastaan pakottaen nämä kasteeseen. Liivin kielen alkupeäinen alue käsitti sekä [[Liivinmaa]]n länsiosan että [[Kuurinmaa]]n pohjoisosan. Liivinmaalla puhutuista murteista katosi viimeisenä [[Salatsi]]n liivi 1800-luvulla. Itäliivin ja länsiliivin murteisiin jakautuva Kuurinmaan liivi on säilynyt nykypäiviin asti. [[Matteuksen evankeliumi]]n käänsi Kuurinmaan liivin länsimurteelle [[Miķeļtornis|pizālainen]] opettaja Jan Princ ja itämurteelle Nika Pollmann. Kummankin version tarkisti ja viimeisteli F. J. Wiedemann. Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura toimitti vuonna 1863 kummastakin 250 kappaleen painoksen, joka jaettiin [[Liivinranta|Liivinrannan]] asukkaille. Vielä 1930-luvulla liivin kielellä kirjoitettiin merkittävää kirjallisuutta. Esimerkiksi [[Uusi Testamentti]] käännettiin tuolloin liiviksi. Merkittävimpiä tuon ajan kirjallisuuden vaikuttajia olivat [[Kōrli Stalte]] ja [[Peter Damberg]]. Myös suomalaiset ja virolaiset kielentutkijat, kuten [[Lauri Kettunen]], vaikuttivat liivinkielisen kirjallisuuden kehittymiseen.<ref>Vaalgamaa, Edgar: ''Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria.'' Jälkisanat Valda Šuvcāne. Jyväskylä: Atena 2001. ISBN 951-796-235-5.</ref>
 
==Nykytilanne==