Ero sivun ”Petsenegit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[tiedosto:Khazarfall1.png|thumb|250px|Petsenegit ja naapurikansat noin vuonna 1015]]
'''Petsenegit''' {{k-cu|пєчєнѣзи}}, {{k-grc|Πατζινάκοι}}) olivat [[Keski-Aasia]]n [[aro]]ilta lähtöisin ollut [[turkkilaiset kansat|turkinsukuinen]] [[paimentolaiset|puolipaimentolaiskansojen]] liittoutuma [[700]]—[[1000]]-luvuilla. Heistä on jäänyt mainintoja bysanttilaisiin, arabialaisiin, muinaisvenäläisiin sekä länsieurooppaalaisiin lähteisiin.
== Historia ==
=== Lähtö Aasiasta (kasaarien aikakaudella) ===
[[File:Chasaren.jpg|thumb|Petsenegit kasaarien vaikutusvallan alla 700-luvulla]]
Bysantin keisari [[Konstantinos VII]] mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä ''kangareiksi'' ({{k-el|Κάγγαρ}})<ref>[http://www.vostlit.info/Texts/rus11/Konst_Bagr_2/text37.phtml?id=6396 Konstantinos VII. De Administrando Imperio (Imperiumin hallitseminen), osa 37]</ref>.
800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui takia siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden)
<ref>[http://gumilevica.kulichki.net/ARGS/args313.htm Преображение печенегов / Л. Н. Гумилёв. Древняя Русь и Великая степь]</ref> sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi <ref>[http://j-times.ru/arxeologiya/epoxa-kangyuj.html Эпоха Кангюй]</ref> siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat [[unkarilaiset].] Vuonna [[860]] Petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen [[Ukraina]]n alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet [[unkarilaiset]] siirtymään [[Karpaatit|Karpaattien]] yli [[Tonava]]n altaan puolelle.<ref>[http://litbar.ru/crimea/History/Kochevniks.html Paimentolaiset]</ref>. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi ''Padzinakia'' ({{k-el|Πατζινακία}})<ref name="konstant"/>. Noin vuonna [[882]] petsenegit saapuivat [[Krim]]ille<ref>[http://area.crimea.ua/books/istoriya_kryma/glava_6_pe4enegi_v_krymu_knyaj/ Krimin historia. Osa 6. Petsenegit Krimillä. Tmutarakanin ja Fjodorovon ruhtinaskunnat. Polovit Krimillä]</ref>. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas
[[Askold ja Dir|Askoldin]] kanssa noin vuonna ([[875]], joka on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja jonka myös historioitsijat ovat vahvistaneet sekä ruhtinas [[Igor (Kiova)|Igorin]] kanssa ([[915]], [[920]]). [[Kasaarit|Kasaarien kaanikunnan]] tuhoutumisen jälkeen (vuonna [[965]]) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille<ref>[http://miku.org.ua/ru/yvelirnoe_iskusstvo/kievskaja_rus/pechenegi.html Petsenegit (900-1000-luvut)]</ref>. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: [[Kiovan Venäjä]], [[Unkari]], [[Ensimmäinen Bulgarian kuningaskunta]], [[Alania]], [[Mordava]] sekä Länsi-[[Kazakstan]]ia asuttaneet oguzit<ref name="konstant"/>.
=== Rusien ja Bysantin välimaastossa ===
[[File:63-manasses-chronicle.jpg|thumb|left|Ruhtinas Svjatoslav hyökkää Bulgariaan liittolaistensa petsenegien avustamina (Konstantinos Manassin kronikasta)]]
Vuonna [[968]] petsenegit piirittivät Kiovan, mutta heidät lyötiin taisteluissa. Vuonna [[970]] he osallistuivat Arkadiopolin taisteluun, mutta rusien ja bysanttilaisten rauhansopimuksen jälkeen (heinäkuussa [[971]]) puhkesi uusi riita rusien ja petsenegien välillä. Vuonna [[972]] petsenegien ruhtinas Kurjan joukot tappoivat Kiovan suuriruhtinas [[Svjatoslav]]in Dneprin koskilla. Petsenegit tekivät vanhan skyyttien perinteen mukaan Svjatoslavin pääkallosta juomakulhon.
<blockquote>
"Tällaiset ovat skyyttien sotatavat. Merkittävimpien surmaamiensa vihollisten pääkallojen kanssa he tekivät näin. Ensin sahaavat pääkallon yläosan kulmakarvoihin asti ja puhdistavat sen. Köyhä mies päällystää sen lehmännahalla ja sellaisenaan nauttii siitä. Rikkaat laittavat ulkopuolelle raakanahkaa ja sitten kultaavat sen sisäpuolelta ja käyttävät sitä juomakulhon sijaan."
<ref>Геродот. История. 4:65 (Herodes. Historia. 4:65)</ref></blockquote>
[[990]]-luvulla rusien ja petsenegien välit huononivat uudelleen. Kiovan suuriruhtinas [[Vladimir Suuri]] löi ([[993]]) heidän joukkonsa Trubez-joen varrella, mutta vuonna [[996]] hän itse kärsi tappion Vasikolkovin kaupungin luona. Näiden tapahtumien vuoksi suuriruhtinas rakennutti arorajalleen vartiolinnoitusten ketjun, joiden välillä oli hyvin nopea ja tehokas varoitusjärjestelmä petsenegien hyökkäyksistä. 1000-luvulla poljaaniheimon kupeessa oli 13 eri petseneegiheimoa, jotka liikkuivat Tonavan ja Dneprin välimaastossa. Noin vuonna [[1010]] petsenegien välille tuli kiistoja. Ruhtinas Tirahin petsenegit ottivat uskokseen islamilaisuuden, kun taas kaksi läntistä heimoa (belemarnit ja pagumanidit: yhteensä 20.000 henkeä) ruhtinas Kegenin johdolla siirtyi Tonavan yli Bysantin valtakunnan alueelle keisari [[Konstantinos IX]] aikana [[Dobrudzha]]an ja he kääntyivät ortodoksikristityiksi. Bysantin keisari suunnitteli saavansa heistä vartijakansan pohjoisrajalleen. Mutta vuonna [[1048]] ruhtinas Tirahin johdolla valtava määrä petsenegejä (melkein 80 000) ylitti jäätä pitkin [[Tonava]]n ja hyökkäsivät Bysantin balkanilaisia alueita vastaan<ref>[http://annals.xlegio.ru/byzant/vasiljevsk/1_01.htm V. G. Vasiljevski. Bysantti ja petsenegit (1048—1094)]</ref>.
Petsenegit osallistuivat myös Kiovan veljesruhtinaiden [[Jaroslav Viisas|Jaroslav Viisaan]] ja [[Svjatopolk I]] välisiin taisteluihin ollen jälkimmäisen puolella. Vuonna [[1016]] he osallistuivat Ljubetsen taisteluun, vuonna [[1019]] Altajoen taisteluun ja molemmilla kerroilla hävisivät ne.
[[File:MadridSkylitzesFol173ra.jpg|thumb|300px|Petsenegit tappavat suuriruhtinas [[Svjatoslav]]in]]
Viimeinen kirjallinen maininta rusien ja petsenegien taistelusta on Kiovan piiritys vuonna [[1036]], jolloin suuriruhtinaan joukot tuhosivat kaupunkia piirittäneet petsenegijoukot. Suuriruhtinas Jaroslav käytti taistelussa kahta taistelusiipeä: kiovalaiset ja novgorodilaiset. Tämän taistelun jälkeen petsenegejä ei mainita enää itsenäisinä, vaan he osallistuivat taisteluihin uuden liittolaisensa, berendien, kanssa. Heitä nimitettiin myös tsorni klobukeiksi (eli mustahatuiksi). Muisto petsenegeistä on jäänyt eloon myös myöhemmille ajoille kuten kirjallisuudessa rohkea Tselubei, joka ryhtyi Kulikovin taistelussa kaksintaisteluun. Häntä nimitettiin petsengiksi.
Vuonna [[1048]] läntiset petsenegit asettuivat Tonavan alajuoksulle [[Moesia]]an. Vuonna [[1071]] petsenegit olivat jossain roolissa [[Manzikertin taistelu]]ssa [[Bysantti|Bysantin]] armeija tuhosi heidät lopullisesti [[Aleksios I Komnenos|Aleksios I Komnenoksen]] johdolla [[1091]] Konstantinopolin luona. Jäljelle jääneet petsenegit sulautuivat vähitellen alueen muihin kansoihin.
[[Luokka:Muinaiset kansat]]
[[Luokka:Turkkilaiset kansat]]
| |||