Ero sivun ”Ulsterin uudisasutus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Seuraukset: - tällainen oleellinen lisäys en-wikin tiedoista |
p typo, kh |
||
Rivi 9:
Ensimmäinen laajamittainen uudisasutushanke käynnistettiin [[Desmondin kapina]]n jälkeen 1580-luvulla [[Munster]]issa, jossa kruunu takavarikoi yli 100 000 hehtaaria kapinajohtajille kuuluneita maita.<ref name="brit" /> Niille oli tarkoitus asuttaa noin 8 000 uudisasukasta, mutta suunnitelma epäonnistui, osin siksi että maanjako oli altista keinottelulle ja monet maita hankkineet eivät aikoneetkaan muuttaa Irlantiin. Munsteriin asettui vain noin 1 500 uudisasukasta, joista pääosa lisäksi pakeni [[Yhdeksänvuotinen sota (Irlanti)|yhdeksänvuotisen sodan]] aikana.<ref name="Cronin" />
Ulsterin alueelle oli jo 1500-luvun aikana alkanut oma-aloitteisesti muuttaa uudisasukkaita läheisestä [[Skotlanti|Skotlannista]].<ref name="brit2">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/419739/Northern-Ireland/44661/Early-modern-Ulster Northern Ireland: History] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 22.5.2014.</ref> Lisäksi 1570-luvun alussa sinne oli yritetty perustaa kruunun ohjauksessa pieniä siirtokuntia, mutta nämä hankkeet olivat kaatuneet irlantilaisten vihamieliseen vastarintaan.<ref>[http://www.bbc.co.uk/history/british/plantation/planters/es01.shtml 16th century colonisation plans for Ulster] {{en}} BBC. Viitattu 22.5.2014.</ref> Kun [[Hugh O’Neill]]in johtama kapina oli 1600-luvun alussa saatu kukistettua, päätettiin Ulsterin alueella käynnistää paljon laajamittaisempi uudisasutus. Sen käynnistämistä edisti ”[[jaarlien pako]]na” tunnettu tapahtuma: syyskuussa 1607 armahduksen saanut O’Neill ja joukko häntä tukeneita Ulsterin mahtimiehiä yllättäen pakeni laivalla Irlannista. Vaikka paon syyt olivat epäselvät, siihen osallistuneet voitiin julistaa kruunun vihollisiksi ja heidän maansa takavarikoitiin.<ref name="Cronin" /> Irlannin käskynhaltija Sir [[Arthur Chichester]] sai laatia suunnitelman
==Asuttaminen alkaa==
Uudisasutusta koskeneet säädökset hyväksyttiin [[Englannin parlamentti|Englannin parlamentissa]] vuonna 1609. Asutukseen käytettäisiin sekä kapinajohtajilta takavarikoituja alueita että muita irlantilaisille kuuluneita maita. Kaikkiaan tarkoitukseen varattua maata oli noin 200 000 hehtaaria.<ref name="Cronin" /> Asutuksen kohteiksi valittiin kuusi Ulsterin yhdeksästä kreivikunnasta. Ulkopuolelle jäivät ainoastaan [[Antrimin kreivikunta|Antrim]], [[Downin kreivikunta|Down]] ja [[Monaghanin kreivikunta|Monaghan]]. Niihin ei tarvinnut suunnata ohjattua uudisasutusta, koska Downiin ja Antrimiin suuntautui muutenkin voimakas muuttovirta Skotlannista
Asutuspolitiikka toimi siten, että halukkaille ”istuttajille” annettiin 2 000 [[eekkeri]]ä (810 hehtaaria) viljelykelpoista sekä heidän haluamansa määrä ei-viljelykelpoista maata. Hieman pienempiä maa-alueita jaettiin myös muille ryhmille, kuten ansioituneina pidetyille irlantilaisille.<ref name="Cronin" /> Uusien maanomistajien piti kolmen vuoden kuluessa asuttaa mailleen 24 miespuolista uudisasukasta tuhatta eekkeriä kohden sekä rakentaa sinne linna tai jokin vaatimattomampi puolustusrakennelma. Irlantilainen väestö piti ajaa mailta kokonaan pois.<ref name="BBC1" /> Kaikkien maata vastaanottavien piti vannoa uskollisuudenvala kruunulle ja tunnustaa protestanttista uskoa. He eivät saaneet ottaa mailleen irlantilaisia maanvuokraajia, ja heidän odotettiin kykenevän puolustautumaan mahdollisia kapinoita vastaan. Tarkoituksena oli varmistaa, että uudisasukkaat eivät pitkälläkään aikavälillä sulautuisi irlantilaiseen kantaväestöön.<ref name="Cronin" /> Ulsterin uudisasutus onnistui aiempia Irlannin asutushankkeita paremmin, koska nyt jaettaville maille satiin houkuteltua sekä maanomistajia, maanvuokraajia että maatyöläisiä Englannista ja Skotlannista. Pääosa uudisasukkaista tuli Skotlannin [[Skotlannin alamaat|alamailta]]. Monet heistä olivat [[Presbyteriaaninen kirkko|presbyteerejä]], mutta heidän ei sallittu perustaa omaa kirkkoaan Irlantiin ennen 1640-lukua. Hallitseva asema annettiin anglikaaniselle [[Irlannin kirkko|Irlannin kirkolle]] (''Church of Ireland'').<ref name="brit" />
Rivi 21:
==Seuraukset==
Ulsterista tuli vähitellen englantilais- ja skotlantilaistaustaisen maanomistajaluokan hallitsema. Monista tavallisista uudisasukkaista tuli vapaita talonpoikia, kun taas Ulsterin katolinen irlantilainen talonpoikaisväestö jäi maanvuokraajiksi tai joutui siirtymään syrjäisten ja huonosti tuottavien maiden viljelyyn. Ulsterin väestörakenne poikkesi tämän jälkeen ratkaisevalla tavalla muusta Irlannista.<ref name="brit2" /> 1640-luvun alkuun mennessä Ulsterissa asui noin 40 000 protestanttista
Perinteisen näkemyksen mukaan protestanttien asuttaminen Ulsteriin 1600-luvulla loi pohjan sille irlantilaisten jakautumiselle, joka johti Pohjois-Irlannin erottamiseen muusta Irlannista vuonna 1921.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/613323/Ulster Ulster] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 22.5.2014.</ref> Pohjois-Irlannin nykyisen uskonnollisen jaon ja Jaakko I:n asutuspolitiikan välillä ei kuitenkaan ole suoraviivaista yhteyttä, sillä protestanttien osuus on jo vuosisatojen ajan ollut suurin nimenomaan Antrimin ja Downin alueilla, joihin ei kohdistunut kruunun ohjaamaa uudisasuttamista, ja toisaalta asutusohjelman kohteina olleista kreivikunnista Donegal ei edes päätynyt osaksi Pohjois-Irlantia. Samaan aikaan ohjatun uudisasuttamisen kanssa tapahtuneella skottien spontaanilla muutolla Ulsteriin saattoikin olla suurempi merkitys lopputuloksen kannalta.
| |||