Ero sivun ”Assyrialaiset (kansa)” versioiden välillä

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana assyrialaiskristittyjä vainosivat niin [[turkkilaiset]], [[arabit]] kuin [[kurdit]]kin. Tiedetään useita massamurhia, jotka tapahtuivat vuosina [[1914]]–[[1920]] [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] alueella, joissa kokonaisia heimoja surmattiin vastasyntyneistä vanhuksiin. Tätä massamurhaa kutsutaan [[assyrialaisten kansanmurha]]ksi. [[Ranska]]lta, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]lta ja [[Venäjä]]ltä ei tullut apua, ja sekä ortodoksit, katolilaiset että anglikaanit osallistuivat assyrialaiskristittyjen pakkokäännytykseen. Läntiset kirkot loivat arameankielistä kirjallisuutta käännytystyön tarpeisiin ja lyhytikäisten turvatakuiden vakuudeksi erinäisiä assyrialaisseurakuntia painostettiin liittoutumaan joko ortodoksien, katolilaisten tai eri protestanttisten kirkkojen kanssa. Länsimaihin paenneisiin assyrialaispakolaisiin kohdistettiin painostusta, aramealaisen kotikielen käyttöä vastustettiin ja pappeja ei päästetty pakolaisseurakuntiin, koska vaikutusvaltaisissa uskonnollisissa piireissä todettiin, että assyrialaiskristitty täytyi kastaa uudelleen, jos tämä ei käynyt puoleen vuoteen ehtoollisella. Heidän olemassaoloaan vähäteltiin, heitä väitettiin tarpeen vaatiessa sekä [[Palestiinalaiset|arabikristityiksi]], kurdikristityiksi, [[Armenialaiset|armenialaisiksi]], [[JakobiittiAntiokian (uskonto)syyrialais-ortodoksinen kirkko|syyrialaisiksi]], [[Kristinuskon historia|pakanakristityiksi]], [[Kerettiläisyys|harhaoppisiksi]], [[uskonpetturi|uskonpettureiksi]] että [[Synkretismi|synkretisteiksi]]. Joissain maissa nämä pehmeät painostuskeinot ovat yhä käytössä.