Avaa päävalikko

Muutokset

p
Vuosina 1574–1576 Kainuun taloja poltettiin, enimmäkseen Oulujärven seudulla. [[Heikki Kirkinen]] olettaa, että hyökkääjät olivat pohjoiskarjalaisia eivätkä vienankarjalaisia. Vienankarjalaiset liittyivät sotaan vuonna 1578. He hävittivät Lappia ja saamelaiskyliä ja tekivät suuremman hyökkäyksen Oulujärvelle, jossa he polttivat paljon taloja. Pohjoisessa sota oli yhtäjaksoista eikä aselevoista välitetty, sillä Venäjä noudatti alkuperäistä Pähkinäsaaren rauhan rajaa ja pyrki hävittämään puolelleen Ruotsista tulleen asutuksen. Vuoteen 1585 mennessä Oulujärven pitäjässä ei ollut enää muuta asutusta kuin muutama syrjässä sijaitseva talo. Suurin osa asukkaista tapettiin.<ref name=virrankoski155/> Henkiin jääneet pakenivat [[Tornionjoki|Tornion-]] ja [[Kemijoki|Kemijoen]] rannoille, Pudasjärvelle, Pohjanmaan rannikolle ja Savoon. Pakolaisten myötä [[Kemi]]in tuli suuri savolaisväestö.<ref name=virrankoski155/>
 
Oulujärven alue asutettiin sodan jälkeen uudelleen, tällöinkin pääosin Savosta käsin.<ref name=vahtola141/> Myös monet alueelta paenneet perheet palasivat alueelle. Kainuuseen muuttamista kannusti, että alueella tehtiin [[sotaväenotto]]ja vasta 1630-luvulta lähtien ja senkin jälkeen vain vähän. Kokemuksesta nimittäin tiedettiin, että sotamiehiksi otetut pakenivat Kainuusta helposti valtakunnanrajan taakse. Verotuskin oli Kainuussa melko kevyttä. sodanSodan päättyminen ja 1605–1619 rakennettu [[Kajaanin linna]] lisäsivät alueen turvallisuutta. Kaiken lisäksi raivaamatonta maata oli alueella paljon, joten 1620-luvulla Oulujärven ympäristössä ja siihen laskevien vesireittien rannoilla oli jo enemmän taloja kuin ennen viisikolmattavuotista sotaa.<ref name=virrankoski200/>
 
=== Rauha ja uusi raja ===