Ero sivun ”Białystokin ja Minskin taistelu” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
(lähteetön+tynkään syy+kh)
Ei muokkausyhteenvetoa
| muut_taistelut = Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa
}}
'''Białystokin ja Minskin taistelu''' oli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalla]] ensimmäinen [[natsi-Saksa|Saksan]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] joukkojen välinen taistelu kesäkuussa 1941 [[operaatio Barbarossa]]n alussa. Taistelu alkoi 22. kesäkuuta 1941 [[keskustan armeijaryhmä]]n aloitettua etenemisen Neuvostoliittoon [[Puola]]n ja [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta|Valko-Venäjän]] kautta ja päättyi 1. heinäkuuta saksalaistenSaksan joukkojen vallattua [[Białystok]]in ja [[Minsk]]in kaupungit. Saksalaiset piirittivät taistelun aikana [[Neuvostoliiton 10. armeija]]n Białystokin lähistölle ja [[Neuvostoliiton 3. armeija|3.]] ja [[Neuvostoliiton 13. armeija|13. armeijan]] [[Navahrudak]]in kaupungin lähistölle sekä osan [[Neuvostoliiton 4. armeija|4. armeijasta]]. Taistelussa kaatui yli 400 000 neuvostosotilasta. Taistelu oli ensimmäinen Saksan saavuttama suuriensimmäinen voittosuurvoitto itärintamalla.
 
== Taustaa ==
<gallery>
Marsalkka Fedor von Bockin johtaman Saksan keskustan armeijaryhmän tehtävänä oli hyökätä Puolasta Białystok - Minsk - Smolensk -akselilla kohti Moskovaa. Armeijaryhmään kuuluivat 4. ja 9 armeija sekä 2. ja 3. panssariryhmä. Yhteensä käytössä oli 33 jalkaväkidivisioonaa, yhdeksän panssaridivisioonaa, kuusi motorisoitua divisioonaa ja ratsuväkidivisioona. Armeijaryhmän tukena oli Saksan 2. ilma-armeija.
Kuva:Bundesarchiv Bild 101I-137-1009-17, Weißrussland, Minsk, Ruinen.jpg|Raunioita Minskissä heinäkuussa 1941.
 
</gallery>
Armeijaryhmää vastassa oli puna-armeijan Dmitri kenraali Pavlovin komentama Lännen rintama, johon kuuluivat rajalle sijoitetut 3., 4. ja 10. armeijat. Alueella oli lisäksi Stavkan reservinä 13. armeija, johon kuului lähinnä esikuntaosia ilman elimellisiä joukkoja. Yhteensä puna-armeijan joukkoja oli 25 kivääri- ja ratsuväkidivisioonaa, 13. panssaridivisioonaa ja seitsemän motorisoitua divisioonaa.
 
== Taistelu ==
{{kesken}}
 
== Seuraukset ==
Kuva[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-137-1009-17, Weißrussland, Minsk, Ruinen.jpg|thumb|Raunioita Minskissä heinäkuussa 1941.]]
Puna-armeijan kahteen suureen mottiin jääneet joukot jatkoivat taistelua, jolloin saksalaiset kärsivät merkittäviä tappioita. Useat puna-armeijan sotilaat pakenivat moteista harvan saartorenkaan läpi. Lopulta 290000 puna-armeijan sotilasta joutui sotavankeuteen ja 1500 tykkiä sekä 2500 panssarivaunua tuhoutui. Lähes 250000 puna-armeijan sotilasta kykeni palaamaan omille linjoille.
 
{{Käännös|:en:Battle of Białystok–Minsk}}
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Nimeke = The Initial Period of War on the Eastern Front 22 June - August 1941 | Julkaisija =Frank Cass | Vuosi = 2001 | Tekijä = Glantz, David | Julkaisupaikka = Portland | Tunniste = ISBN 0-7146-4298-3 | Kieli = {{en}}}}
 
{{tynkä/Sota|Taistelutoimet kuvaamatta}}
67 073

muokkausta