Ero sivun ”D-vitamiini” versioiden välillä

529 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
→‎D-vitamiinilisäsuosituksia: Linkkien päivitys ja täsmennys nykyisiin suosituksiin. Väliotsikon täsmennys, koska suositukset koskevat sekä kokonaissaantia että D-vitamiinilisiä (valmisteita)
(→‎Tarve ja saanti pohjoisessa: typo ja linkin korjaus, suosituksen täsmennys)
(→‎D-vitamiinilisäsuosituksia: Linkkien päivitys ja täsmennys nykyisiin suosituksiin. Väliotsikon täsmennys, koska suositukset koskevat sekä kokonaissaantia että D-vitamiinilisiä (valmisteita))
D-vitamiinia ei lisätä [[luomu]]maitoon eikä eräisiin piimävalmisteisiin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Kansanterveyslaitos | Nimeke = D-vitamiinivalmisteiden uudet käyttösuositukset| Osoite = http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/ravitsemus/suositukset_ja_toimenpideohjelmat/ravitsemus-_ja_juomasuositukset/d-vitamiinivalmisteiden_uudet_kayttosuositukset |Ajankohta = 2003| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 16.10.2008}}</ref>
 
== D-vitamiinilisäsuosituksiavitamiinisuosituksia ==
 
D-vitamiinin vähimmäissaantisuositus on 7,5 mikrogrammaa10&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]/vrk. Yli 6075-vuotiaiden saantisuositusta on nostettu 20 mikrogrammaan ympäri vuoden. Lisäksi ympärivuotista D-vitamiinilisää suositellaan kaikille alle 18-vuotiaille. Etenkin lapsuus- ja nuoruusiän voimakkaan kasvun aikana on vanhempien vastuulla huolehtia lapsen riittävästä D-vitamiinin saannista. Raskaana oleville ja imettäville äideille suositellaan D-vitamiinin määräksi suositellaanvitamiinivalmistetta 10 mikrogrammaa vuorokaudessa&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]/vrk. ympäri vuoden.<ref>[http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=2248658 Nainen,Myös turvaapaljon terveytesisisällä tälläoleville vitamiinilla!]</ref><ref>{{Verkkoviitesuositellaan | Osoite = http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/01/d-vitamiinia_suositellaan_aikuiseksi_asti_2274832.html | Nimeke =D-vitamiinia suositellaan aikuiseksi asti| Julkaisija = Yle.fi| Viitattu = 10.1.2011}}vitamiinivalmisteita</ref><ref> http:name="VRNK"//www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/ravitsemus/suositukset_ja_toimenpideohjelmat/ravitsemus-_ja_juomasuositukset/d-vitamiinivalmisteiden_kayttosuositukset___ja_tietoa_taydentamisesta/d-vitamiinivalmisteiden_kayttosuositukset</ref>.
 
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on määritellyt suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi aikuiselle 50 µg/vrk,<ref name="VRNK2005VRNK" />. [[Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto]] ([[EFSA]]) määrittelee aikuisten ja nuorten turvallisen päivittäisen käytön ylärajaksi 100 µg/vrk ja 1–10-vuotiaiden lasten rajaksi 50 µg/vrk.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = European Food Safety Authority (EFSA) | Nimeke = Upper intake levels reviewed for vitamin D and calcium| Osoite = http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/120727a.htm | Ajankohta = 27.7.2012| Julkaisija = EFSA| Viitattu = 6.8.2012}}</ref>.
 
KansanrterveyslaitoksenKansanterveyslaitoksen emeritusprofessorin Antti Aron mukaan aikuinen ihminen sietää haitatta D-vitamiinia jopa yli 100 µg/vrk, lapsille suositeltua annosta 25 µg/vrk ei tulisi ylittää <ref>[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95160.pdf Duodecim 2005;121:1749–54, D-vitamiini – monivaikutteinen hormoni, s.5/6]</ref>. Amerikkalaisen ja kanadalaisen arvion mukaan aikuiselle turvallinen päiväannos (Tolerable Upper Intake Level) jatkuvassa käytössä on peräti 250&nbsp;µg<ref name="Hathcock">[http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/85/1/6 Hathcock, J. N., Shao, A., Vieth, R., Heaney, R.]: Risk assessment for vitamin D Am J Clin Nutr 2007 85: 6-18</ref>. Kerta-annoksena 2,5 mg (2&nbsp;500 µg) on turvallinen ja se voi antaa suojaa muun muassa tuberkuloosia vastaan<ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17463418?ordinalpos=10&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum Martineau, A. R., Wilkinson, R. J., Wilkinson, K. A. ym.] A Single Dose of Vitamin D Enhances Immunity to MycobacteriaAmerican Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 2007;176, 208-213</ref><ref>[http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17513768?ordinalpos=9&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVDocSum Martineau, A. R., Wilkinson, R. J., Newton, S. R.], IFN-gamma- and TNF-independent vitamin D-inducible human suppression of mycobacteria: the role of cathelicidin LL-37J Immunol. 2007;178(11):7190-8</ref>.
 
D-vitamiinin liikasaannin riskiä ei Suomessa juuri ole, sillä riittävän ja turvallisen saannin alue on melko laaja (aikuisilla 7,5–50 μg/päivä) ja sen saanti luonnollisista lähteistä on Suomessa vähäistä. Ainoastaan samanaikaisesti lisäravinteita runsaasti käyttävät voivat eri lähteistä saada niitä liikaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ktl.fi/portal/3813 | Nimeke =Ravitsemuksellinen riskinarviointi| Selite =Välimuisti | Ajankohta =19.8.2009| Julkaisija =Ktl.fi| Viitattu = 2.8.2010}}</ref> Liikasaanti lisää luun hajoamista ja suurentaa liiaksi veren kalsiumpitoisuutta. Kalsiumsuoloja voi saostua kudoksiin ja voi aiheutua sydän- ja hermostoperäisiä oireita. Vaikeimmillaan voi kehittyä munuaisten vajaatoiminta, ja myrkytys voi johtaa jopa kuolemaan.<ref name= "yliannostus_aro">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00023| Nimeke =Vitamiinin yliannostus| Tekijä=Antti Aro |Julkaisu =Terveyskirjasto | Ajankohta =4.2.2008| Julkaisija =Duodecim | Viitattu = 2.8.2010 }}</ref>