Ero sivun ”D-vitamiini” versioiden välillä

103 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
→‎Tarve ja saanti pohjoisessa: typo ja linkin korjaus, suosituksen täsmennys
(→‎Tarve ja saanti pohjoisessa: Suositusten päivitys ja linkin muutos)
(→‎Tarve ja saanti pohjoisessa: typo ja linkin korjaus, suosituksen täsmennys)
D-vitamiinin metaboliitin kalsidiolin pitoisuus seerumissa on suomalaisilla vuonna 2012 keskimäärin 45,3 nmol/l.<ref name="seerumi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22538929 | Nimeke = Vitamin D status is associated with sociodemographic factors, lifestyle and metabolic health.| Tekijä = Jääskeläinen T, Knekt P, Marniemi J, Sares-Jäske L, Männistö S, Heliövaara M, Järvinen R.| Ajankohta = 27.4.2012| Julkaisija = PubMed| Viitattu = 4.10.2012 }}</ref>
 
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan päivittäinen saantisuositus alle kolmevuotiaille lapsille on 10&nbsp;[[Mikrogramma|µg]] jasekä aikuisillelapsille 10&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]että aikuisille. Ikääntyneille suositus on 20&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]/vrk. Vanhusten ja hyvin vähän ulkona oleskelevien nuorempienkin on saatava jopa 20&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]/vrk tavoitelteavantavoiteltavan seerumipitoisuuden saavuttamiseksi. Siksi monille erityisryhmille suositellaan ympäri vuoden D-vitamiinivalmisteiden käyttöä (10&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]/vrk), erityisesti raskaana oleville, imettäville sekä paljon sisällä oleskeleville. Yli 60-vuotiaille D-vitamiinivalmisteita suositellaan 20&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]/vrk <ref name="VRNK" >{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014| Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf |Ajankohta = 2014| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Viitattu = 16.5.2014 }}</ref> Suomalaiset ovat perinteisesti saaneet 90&nbsp;% ravinnon D-vitamiinista [[kala]]sta ja kalatuotteista sekä ravintorasvoista. Suomalaiset [[metsäsienet]] sisältävät D-vitamiinia, [[Keltavahvero|kantarellit]] suunnilleen yhtä paljon kuin [[silakka]].<ref>[http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/ravitsemustieteen_perusteet/01_rss_rasvaliuk.shtml Avoin yliopisto, Ravitsemustieteen perusteet]</ref><ref>[http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2271&lang=fi D-vitamiinin lähteet. Fineli, KTLTHL]</ref> Koska D-vitamiinista kuitenkin on yleisesti ollut puutetta, on saannin turvaamiseksi jo kauan käytetty myös erilaisia lääkevalmisteita ja lisäravinteita kuten [[kalanmaksaöljy]]ä.
 
D-vitamiinin saanti on keskimäärin naisilla 5,2&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]/vrk ja miehillä 7,1&nbsp;[[Mikrogramma|µg]]/vrk, mikä on liian niukkaa. Miesten ja naisten ruokavalio sisältää suhteessa yhtä paljon D-vitamiinia, mutta naisten saanti on miehiä heikompaa, koska he syövät vähemmän. D-vitamiinilisän käyttö parantaa naisten tilannetta jonkin verran. Suomalaiset saavat D-vitamiinia eniten kalaruoista, maitovalmisteista ja margariinista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 10.10.2008