Ero sivun ”Sinkki” versioiden välillä

114 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
→‎Sinkki ravitsemuksessa: linkin päivitys ja pientä viilausta suosituksiin
(Aiheesta muualla ym.)
(→‎Sinkki ravitsemuksessa: linkin päivitys ja pientä viilausta suosituksiin)
Suomessa ei sinkin puutetta esiinny tavallista ruokavaliota noudattavilla. Puutoksen suhteen riskiryhmiä ovat laihduttajat ja vegaanit. Sinkkiä on runsaasti [[liha]]ssa, [[maksa]]ssa ja yleensä [[juusto]]issa. Kasviksista sinkkiä on runsaasti täysjyväviljassa, [[auringonkukka|auringonkukan]]- ja [[kurpitsa]]nsiemenissä, [[vehnä]]nalkioissa ja -leseissä sekä pähkinöissä, erityisesti [[parapähkinä|parapähkinöissä]].<ref name="HS" />
 
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan sinkkiä tulisi saada 1,1&nbsp;[[kilogramma|mg]]/vrk ravinnosta energiana saatua [[joule|megajoulea]] kohti eli aikuisilla naisilla noin 7&nbsp;mg/vrk ja miehillä 9&nbsp;mg/vrk. Erityisryhmillä kuten raskaana olevilla (9&nbsp;mg/vrk) ja imettävillä naisilla sinkin(11&nbsp;mg/vrk) tarve on hieman suurempi. [[Vegaani|Vegaaniruokavaliossa]] saantisuositus on 25–30&nbsp;% suurempi, koska eläinperäinen proteiini parantaa sinkin hyväksikäyttöä ruoassa, kun taas [[vilja|viljavalmisteiden]] [[fytiinihappo]] heikentää sitä. Lapsilla ja nuorilla suositus vaihtelee iän mukaan. Tarve on suurin kasvuikäisillä pojilla: 11-12&nbsp;mg/vrk.
[[Suurin hyväksyttävä päiväsaanti|Suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi]] on määritelty aikuiselle 25&nbsp;mg/vrk.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2014| Osoite = http://wwwbwww.mmmravitsemusneuvottelukunta.fi/ravitsemusneuvottelukuntafiles/FIN11112005attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf |Ajankohta = 20052014| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta | Viitattu = 1016.105.20082014 }}</ref> Suomalaiset saavat sinkkiä keskimäärin: naiset 10,0&nbsp;mg/vrk (1,5&nbsp;mg/[[joule|MJ]]) ja miehet 13,6&nbsp;mg/vrk (1,5&nbsp;mg/MJ). Suosituksiin verrattuna sinkkiä saadaan ravinnosta riittävästi. Kun myös ravintoainevalmisteista saatava sinkki otetaan huomioon, muutamalla prosentilla väestöstä saanti kuitenkin ylittää suurimman hyväksyttävän päiväsaannin. Suomalaisten kolme tärkeintä sinkin lähdettä ovat [[vilja|viljat]], [[liha]] ja [[maito]].<ref name="HS" /><ref name="ktl">{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf |Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos | Viitattu = 10.10.2008 }}</ref><ref name="chemistryexplained.com" />
 
Eliöt tarvitsevat sinkkiä useiden [[entsyymi]]en rakennusosaksi sekä [[DNA]]:n valmistamisessa. Nämä entsyymit tyypillisesti säätelevät ihmisen kehitystä ja hedelmällisyyttä. Esimerkiksi karbonyylin [[Hydraatti|anhydraasi]], joka vaikuttaa hiilidioksidin kulkeutumiseen veressä, vaatii sinkkiä toimiakseen. On arvioitu, että sinkki on noin kolmentuhannen proteiinin rakennusosa. Muun muassa [[sylkirauhanen|sylkirauhasesta]], [[eturauhanen|eturauhasesta]] ja immuunijärjestelmästä on löydetty sinkkiä. Sinkin puute, erityisesti lapsilla, vaikuttaa aivojen kehittymiseen.<ref name="HS" /><ref name="ktl" /><ref name="hmdb" />