Ero sivun ”Suomi-kuva” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Suomi-kuva''' tarkoittaa ulkomaalaisten käsityksiä [[Suomi|Suomesta]]. Usein ajatellaan, että suomalaiset ovat erityisen kiinnostuneita siitä, mitä ulkomaalaiset heistä ajattelevat. Suomi-kuvasta on oltu Suomessa kiinnostuneita 1800-luvulta lähtien, kun täytyi osoittaa maailmalle, että Suomi on maa, ja suomalaiset ovat kansakunta. Tällä oli poliittista merkitystä, sillä haluttiin, että suomalaiset voisivat enemmän päättää omista asioistaan. Täytyi lisäksi osoittaa, että suomalaiset pystyvät omintakeiseen ja korkeatasoiseen kulttuuriin. Suomi-kuvan varhaisiksi voitoiksi katsottiin esimerkiksi [[Kalevala]]n, Karelianistisen taiteen ja Sibeliuksen saama kansainvälinen huomio.
Suomalaiset ovat usein olleet Suomi-kuvasta huolissaan sekä suomen tuntemattomuuden vuoksi, että myös siksi, että suomalaisista on liikkunut maailmalla monia vääriä käsityksiä. Eräs vanha suomi-kuvan rasite on käsitys siitä, että suomalaiset olisivat [[mongolidi]]nen tai muuten [[rotu|rodullisesti]] poikkeava kansa (''katso myös'': [[suomalaisten alkuperä]]. Väitteeseen usein liittyi [[rasismi|rasistinen]] käsitys mongolidien alemmuudesta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi-kuva sai taakakseen kommunismiin tai neuvostoliittoon yhdistäviä mielleyhtymiä. Esimerkiksi monet amerikkalaiset luulivat, että Suomi kuului Neuvostoliittoon tai itäblokkiin. Monet suomalaiset pelkäsivät, että länsi jättäisi Suomen oman onnensa nojaan mahdollisen konfliktin puhjetessa. Suomalaista ruokaa on pidetty Suomessa erityisen puhtaana, mutta lännessä on neuvostoliiton aikaan liikkunut käsityksiä jopa siitä, että suomalainen ruoka olisi poikkeuksellisen radioaktiivista johtuen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta.
| |||