Ero sivun ”Mariaanien taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty lähteitä ja tekstiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
| kuva = Water Buffalo loaded with Marines.jpg|300px
| kuvateksti = Yhdysvaltain merijalkaväen joukkoja nousemassa maihin
| päivämäärä = Kesä–marraskuu 1944{{tarkenna|päivämäärät?}}
| paikka = [[Mariaanit]], [[Palau]]n saaret, [[Tyynimeri]]
| casus =
Rivi 22:
}}
 
'''Mariaanien taistelu''' (tunnetaan myös nimellä '''operaatio Forager''') oli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Japani]]n joukkojen välinen taistelu Mariaanien saaristasaarten hallinnasta [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]]. Taistelun ohessa käytiin myös taistelut [[Saipan]]in, [[Palau]]n, [[Guam]]in, [[Tinian]]in, [[Peleliu]]n ja [[Angaur]]in saarista. Japani oli aiemminvuonna 1941 miehittänyt saaret vuonna [[1941]] heti [[hyökkäys Pearl Harboriin|Pearl Harborin hyökkäyksen]] jälkeen.
<ref>Arni s. 238-239</ref><ref>vdVat s. 316</ref>
 
Taistelut alkoivat kesäkuussa [[1944]] ja päättyivät yhdysvaltalaisten voittoon marraskuussa [[1944]]. Taistelussa menehtyi yli 63&nbsp;000 japanilaissotilasta ja useita japanilaisjoukkojen komentajia. Myöhemmin Yhdysvallat valtasi [[Filippiinit]], [[Ogasawarasaaret]] ja [[Ryūkyūsaaret]] tammikuuhun [[1945]] mennessä.
 
== Maihinnousut ==
Mariaaneja miehitti kesäkuussa noin 32&nbsp;000 sotilasta [[Japanin 31. armeijastaarmeija]]sta.<ref>Arni s. 241</ref><ref>vdVat s. 317</ref>
 
Yhdysvaltain joukot nousivat [[16. kesäkuuta]] maihin Saipanilla kahden vuorokauden tulivalmistelun jälkeen. Sitkeät taistelut jatkuivat heinäkuun puoliväliin asti.<ref>Arni s. 276</ref> Japanilaiset menettivät taistelussa 23&nbsp;811 miestä ja 1780 jäi vangiksi. Amerikkalaisten tappiot olivat 3426 kaatunutta ja 13&nbsp;099 haavoittunutta.<ref>vdVat s. 328</ref>
Mariaaneja miehitti kesäkuussa noin 32&nbsp;000 sotilasta Japanin 31. armeijasta.
<ref>Arni s. 241</ref><ref>vdVat s. 317</ref>
 
ja[[24. saariheinäkuuta]] oliamerikkalaiset nousivat maihin Tinianille, joka saatiin vallattu elokuun alkupuolella.<ref>vdVat s. 329</ref><ref>Arni s. 277</ref>
===Saipan===
Maihinnousu tapahtui [[16. kesäkuuta]] kahden vuorokauden tulivalmistelun jälkeen.
Sitkeät taistelut jatkuivat heinäkuun puoliväliin asti.<ref>Arni s. 276</ref><ref>vdVat s. 328</ref>
 
Guamille noustiin maihin [[21. heinäkuuta]] ja taistelut saaren hallinnasta jatkuivat [[10. elokuuta]] asti.<ref>Arni s. 276</ref> Japanilaisten tappiot olivat yli 19&nbsp;000 kaatunutta 1250 vankia.
Japanilaiset menettivät taistelussa 23&nbsp;811 miestä ja 1780 jäi vangiksi.
AmerikkalaistenAmerikkalaiset tappiotmenettivät olivat1440 3426 kaatunuttakaatuneina ja 13&nbsp;0995650 haavoittunuttahaavoittuneina.<ref>vdVat s. 328329-330</ref>
 
Viimeinen keisarillisen Japanin armeijan sotilas Yokoi Shoichi Japanin 38. jalkaväkirykmentistä antautui vasta tammikuussa [[1972]]. Hänen kiväärinsä oli edelleen toimintakuntoinen aseen puisen tukin lahoamisesta huolimatta.<ref>vdVat s. 330</ref>
===Tinian===
[[24. heinäkuuta]] amerikkalaiset nousivat maihin Tinianille. Taistelu oli helppo verrattuna Saipaniin
ja saari oli vallattu elokuun alkupuolella.<ref>vdVat s. 329</ref><ref>Arni s. 277</ref>
 
===Guam= Lähteet ==
* {{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä =Erkki Arni, Erkki | Nimeke = Taistelu Tyynen meren herruudesta | Vuosi=1964 | Julkaisija = WSOY}}
Guamille noustiin maihin [[21. heinäkuuta]] ja taistelut jatkuivat [[10. elokuuta]] asti.
* {{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä =Dan Vat van der, Dan Vat| Nimeke = The Pacific Campaign | Vuosi = 1991 | Julkaisija = Simon & Schuster | Tunniste = ISBN 0-671-79217-2 | Kieli = {{en}}}}
<ref>Arni s. 276</ref>
Japanilaisten tappiot olivat yli 19&nbsp;000 kaatunutta 1250 vankia.
Amerikkalaiset menettivät 1440 kaatuneina ja 5650 haavoittuneina.
<ref>vdVat s. 329-330</ref>
 
=== Viitteet ===
Todellisuudessa viimeinen japanilainen Yokoi Shoichi 38. jalkaväkirykmentistä
antautui vasta tammikuussa [[1972]].
Hän oli ilmeisesti viimeinen keisarillisen armeijan sotilas.
Hänen kiväärinsä oli edelleen toimintakunnossa, tosin aseen puinen tukki oli lahonnut pois.
<ref>vdVat s. 330</ref>
 
==Lähteet==
* {{kirjaviite|Tekijä=Erkki Arni|Nimeke=Taistelu Tyynen meren herruudesta|Vuosi=1964|Julkaisija=WSOY}}
* {{kirjaviite|Tekijä=Dan van der Vat|Nimeke=The Pacific Campaign| Vuosi=1991| Julkaisija=Simon&Schuster| Tunniste=ISBN 0-671-79217-2}}
 
==Viitteet==
{{Viitteet}}
 
Rivi 67 ⟶ 49:
[[Luokka:Yhdysvaltain taistelut]]
 
{{Käännös}}
{{Link FA|pl}}