Ero sivun ”Kryogeniikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 34 Wikidatan sivulle d:q192116 siirrettyä kielilinkkiä
p kh
Rivi 1:
'''Kryogeniikka''' on [[fysiikka|fysiikan]] alue, joka tutkii materiaalien käyttäytymistä alle -150 °C (123 K) asteen lämpötiloissa. '''Kryotekniikka''' on yhdistävä termi kaikille niille tekniikan sovelluksille, joissa toimitaan kryoalueen lämpötiloissa. '''Kryo-'''sanaa voidaan käyttää etuliitteenä, kun halutaan tuoda esille, että kyseisessä sovelluksessa käytetään alhaisia lämpötiloja.
 
Sana ''kryo'' tai ''kryos'' (κρύο) on peräisin kreikan kielestä ja tarkoittaa jääkylmää.
 
Kryoalueen lämpötiloihin päästään [[kompressori]]-[[lauhdutin]]tekniikalla. Nestemäinen [[typpi]], [[happi]] ja [[argon]] valmistetaan [[tislaus|tislaamalla]] ilmasta, joka on puristettu ja jäähdytetty -194 °C lämpötilaan. TislauskolonniossaTislauskolonnissa nestemäisestä ilmasta kaasuntuukaasuuntuu ensin typpi -196 °C asteessa, sitten argon -186 °C asteessa ja happi viimeisenä -183 °C lämmössä. Ilmasta tislaamalla saadaan myös jonkin verran muita jalokaasuja, kuten [[neon]]ia. [[Helium]]in valmistamiseksi etsitään heliumrikkaita ilmaseoksia esimerkiksi maanalaisista kaivoksista. Useissa kryotekniikan sovelluksissa haluttu kylmälämpötila saavutetaan käyttämällä nestemäistä typpeä.
 
Kryopumppu on [[tyhjiötekniikka|tyhjiötekniikassa]] käytetty pumppu. Ennen kuin kryopumppua voidaan käyttää vakuumiastia pumpataan mekaanisella pumpulla 1 mbar tai alempiin paineisiin. Tämän jälkeen käynnistetään kryopumppu, jonka atomeja jäädyttämällä keräävä pinta jäähtyy -230 °C lämpötilaan. Kryopumpulla päästään hyvin alhaisiin paineisiin.