Ero sivun ”Suomennoskirjallisuus” versioiden välillä

27 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Suomennoskirjallisuus''' on mitä tahansa muusta [[kieli|kielestä]] [[suomen kieli|suomen kielelle]] käännettyä eli suomennettua [[kirjallisuus|kirjallisuutta]]. Se muodostaa yhdessä suomenkielisen ja [[ruotsin kieli|ruotsinkielisen]] kirjallisuuden kanssa [[Suomen kirjallisuus|Suomen kirjallisuuden]] rungon. Erityisesti ''suomenkielisessä kirjallisuudessa'' suomennoskirjallisuus on ollut merkittävässä osassa sillä ”suomen kirjakieli on käytännössä luotu kääntämällä”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Suomennoskirjallisuuden historia -hankkeen yleisesittely | Osoite = http://kvl.joensuu.fi/suomennoskirjallisuus/l.php?Aihe=17 | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 26.5.2007| Kieli = }}</ref>
 
Ensimmäinen julkaistu suomenkielinen kirja, [[Mikael Agricola]]n ''[[abckiria]]'' vuodelta 1543<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Mikael Agricolan historia| Osoite = http://www.utu.fi/agricola2007/agricola/historia/| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 26.5.2007| Kieli = }}</ref> on osittain alkuperäistä suomen kieltä mutta suurelta osaltaan se on suomennosta kirkollisista teksteistä. Myös muut Agricolan julkaisut olivat lähinnä kirkollisia käännöksiä, joissa oli muun muassa hänen kirjoittamia ohjeita. Kuuluisimpia varhaisia suomenkielisiä alkuperäisteoksia olivat vasta 1800-luvun ''[[Kalevala]]'' (1849) ja ''[[Seitsemän veljestä]]'' (1870).
 
== Suomennoskirjallisuuden vaiheita ==
Suomennoskirjallisuuden osuus julkaistusta kaunokirjallisuudesta kasvoi 1900-luvun alkuvuosina merkittävästi. Suomessa oli myös ulkomaisen kirjallisuuden vastustajia, jotka näkivät vieraat vaikutteet turmiollisina. [[WSOY]]:n [[Jalmari Jäntti|Jalmari Jäntin]] mielestä vieraan kulttuuripiirin kirjoja käännettiin liikaa. Hänen mukaansa ihmiset olivat vailla edellytyksiä ymmärtää käännettyä kirjallisuutta. Saksalaisuuteen suuntatuuneidensuuntautuneiden lukeneiston edustajien silmissä muun muassa englantilainen kirjallisuus oli pinnallista.<ref>Leppihalme, Ritva: Britteinsaarten kertomakirjallisuus. Teoksessa ''Suomennoskirjallisuuden historia 2'', s. 156, 158–159.</ref>
 
{{Sitaatti|Vain omalla äidinkielellään voi todella tavoittaa kaikki ne vivahdukset ja hienovaraiset sävyjen hipaisut, joita kätkeytyy sanojen ja sanontojen sisäisiin vuorovaikutuksiin.|<ref>Varteva, Risto: Hyvä suomentaja takaa laadun. Helsingin sanomat 30.9.1995, s. C1. Lainaus teoksessa ''Suomennoskirjallisuuden historia 2'', s. 165.</ref>}}