Ero sivun ”Eerikki Antinpoika Trana” versioiden välillä

2 247 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
Lähde + lisätietoja, kieliasu, luokat
(Lähde + lisätietoja, kieliasu, luokat)
'''Eerikki (Eerik, Erik) Antinpoika''' ('''Trana''') (noinn. 1586 [[Karjala]] – [[25. lokakuuta]] [[1634]] [[Minden]]in edusta, 1586–1634Saksa) oli suomalainen, karjalaissyntyinen venäjäntulkki, joka kohosi [[Kustaa II Aadolf]]in sodissa kenraalimajuriksi ja sotakomissaariksi ja aateloitiin 1626. Eerikki Antinpoika kaatui [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] 1634 johtaesaan rynnäkköä [[Minden]]in kaupunkia vastaan.
 
Tranan isän oli venäjän kielen tulkki Antti Pekanpoika, sukunimeltään mahdollisesti Kurkinen. Hän toimi ensin isänsä tavoin tulkkina [[Viipuri]]ssa ja [[Käkisalmi|Käkisalmella]]. Vuodesta 1609 Trana oli mukana [[Jaakko De la Gardie]]n Venäjän retkillä esikunnan tulkkina ja 1611-1617 [[Novgorod]]issa myös varuskunnan huoltopäällikkönä. 1617-1621 hän avusti rajankäyntikomission työssä ja De la Gardien vuokraläänien Käkisalmen ja [[Pähkinälinna]]n verotuksen järjestämisessä. 1622 Trana nimitettiin Käkisalmen ja [[Inkeri]]n kamreeriksi ja 1625 De La Gardien sotatoimikomissaariksi uudelleen aloitetussa [[Puolan sota|Puolan sotaan]] kuuluneessa Baltian sodassa. Hänen tehtävänään oli myös valloitettujen alueiden hallinnon järjestäminen.
==Kirjallisuutta==
*Korhonen, Arvi Heikki: Eerikki Antinpoika. W. Söderström, 1953. 466 s.
 
1626 Tranasta tuli vallatun Tarton läänin sotilaskäskynhaltijan apulainen ja hän otti aateloituna käyttöön Trana -nimen. 1628 Trana siirrettiin [[Riika]]aan kenraalikomissaariksi, koko Baltian kenraalikuvernöörin [[Johan Skytte]]n apulaisena hän toimi 1629-1631. Tämän jälkeen kuningas määräsi Tranan [[Pommer]]in ja [[Mecklenburg]]in sotakomissaariksi, mihin tehtävään kuului [[Åke Tott]]in armeijan huoltaminen. 1632 Tranasta tuli [[Ala-Saksi]]n kenraalisotakomissaari. [[Wolfenbüttel]]in piirityksessä elokuussa 1632 hän joutui vangiksi, mutta onnistui pakenemaan maaliskuussa 1633.
 
Seuraavana vuonna hänen tehtäviään laajennettiin ratsu- ja jalkaväkirykmentin everstin toimella, minkä lisäksi hänen vastuulleen tuli Verdenin ja Bremenin hallinto. [[9. heinäkuuta]] 1634 saavutettiin Tranan johdolla merkittävä voitto Saarstedissä, minkä jälkeen hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Saman vuoden syksyllä hänestä tuli [[Liivinmaa]]n sotaneuvoston jäsen. Trana kaatui lokakuussa 1634 johtaessaan rynnäkköä Mindenin kaupunkia vastaan.
 
Tranan puoliso n. vuodesta 1622 oli Margareta Eketrä (k. 1633).
 
==Lähteet==
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivut 775-776.
 
==Aiheesta muualla==
* Korhonen, Arvi Heikki:1953. Eerikki Antinpoika. W.Porvoo: Söderström,Werner 1953Söderström. 466 s.
* [http://www.adelsvapen.com/genealogi/Trana_nr_151 Tranan vaakuna ja tietoja (ruotsiksi)] (Viitattu 10.5.2014)
 
{{OLETUSAAKKOSTUS:Trana, Eerikki Antinpoika}}
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[luokka: Suomalaiset kenraalit]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
[[Luokka:1580-luvulla syntyneet]]
20 238

muokkausta