Ero sivun ”Salonkylä (Saloinen)” versioiden välillä

'''Salonkylä''' eli Saloisten kirkonkylä on vuonna [[1973]] [[Raahe]]en liitetyn [[saloinenSaloinen|Saloisten kunnan]] pääkylä. Saloinen sijaitsee [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla Raahen kaupungin eteläpuolella.

Ensimmäiset asukkaat Salon kylään ovat tulleet ilmeisesti varhaiskeskiajalla. Salo oli tuolloin nimensä mukaisesti suuri salo eli saari, joka oli yhteydessä mantereeseen kapean kannaksen kautta. Salonniemellä oli kaksi kylää, Salo etelärannalla ja [[Savolahti]] pohjoisrannalla. Merestä Salo oli kohonnut rautakauden lopulla, jolloin kannasta mantereeseen ei vielä ollut. Esi­historiallisia löytöjä kylältä ei kuitenkaan ole, joten voidaan olettaa asutuksen syntyneen esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteessa, [[kainulaiset|kainulais]]aikana. Kylän eteläpuolella sisämaahan työntyi suojainen Salonlahti, joka ulottui Honganmäen tienoille, melkein nykyiselle Saloinen–Vihanti tielle (Malmitielle) asti. Asutus syntyi tälle paikalle ilmeisesti, koska Salonlahti oli suojaisa ja hyvä satamapaikka, lahden suulla sijainneet saaret mm. Kirkkoluoto, Haaksiluoto ja Kuusiluoto suojasivat tuulelta ja merenkäynniltä. Kylän vanhimmat kantatilat Juusola, Hannuksela, Honka, Orava ja Kulju sijaitsivat kaikki alun perin lähellä Salonlahden pohjoisrantaa, Tokola oli hieman kauempana. Nykyisin on ranta siirtynyt jo hyvin kauas näiden talojen luota. Oma seurakunta Saloon perustettiin [[1320-luku|1320-luvulla]], se oli aluksi [[pietarsaariPietarsaari|Pietarsaaren]] alainen [[Kappeliseurakunta|kappeli]]. Kirkko oli Kirkkoluodolla, joka sijaitsi Salonlahden suulla. Koska virallinen seurakunta perustettiin 1320-luvulla, täytyy itse kylän asutuksen olla hieman vanhempaa, ilmeisesti kainulaisajalta, sillä kirkkoa tuskin olisi rakennettu vastaperustetuunvastaperustettuun pikkukylään. Varhaisin nimeltä tunnetutunnettu suku Salon kylältä on Torkkelinpoikien ja Fordellien mahtisuku keskiajan lopulta. Heidän tiedetään omistaneen mm. Juusolan ja Hannukselan talot. Varhaisin tieto Salonkylän taloluvusta on vuoden 1548 nokkaveroluettelosta, jonka mukaan taloja oli 13.<ref name="pplh">Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II, Armas Luukko 1954</ref><ref name="rth1">Raahen tienoon historia I, Aulis Forss, Pekka Toivanen 1990</ref><ref>Raahen peruskartta, Maanmittauslaitos</ref>

1900-luvun alussa kirkonkylälle rakennettiin kansakoulu. Aiemmin kylältä oli käyty Savolahden kansakoulussa, joka oli yhteinen Pattijokisten kanssa. Loppiaisena vuonna 1930 kesken aamun jumalan­palveluksen tuli tuhosi [[Saloisten kirkko|Saloisten keskiaikaisen puukirkon]]. Uusi kirkko valmistui vuonna 1932. 1960-1970-luku oli Salonkylällä suurten muutosten aikaa. 1960-luvun alussa perustettiin [[Rautaruukki]], jonka seurauksena aiemmin maatalousvaltainen kylä muuttui nopeasti. Nykyisin iso osa kyläläisistä saa toimeentulonsa joko suoraan tai välillisesti terästehtaalta. 1970-luvulla rakennettiin kirkonkylän viereen [[tarpioTarpio|Tarpion]] ja [[honganpalo|Honganpalon]] omakotitaloalueet. Myös itse kirkonkylälle rakennettiin runsaasti uusia taloja. Vuonna 1964 perustettiin [[Saloisten lukio|Saloisten yhteislyseo]], joka tunnettiin myöhemmin Oravan yläasteena ja lukiona, koska se oli rakennettu Oravan tilan maille. Nykyisin sen nimenä on Saloisten koulu. Vanhan kansakoulun viereen rakennettiin samoihin aikoihin Myllymäen ala-aste. Vuonna 1973 Saloinen liitettiin [[Raahe]]en, minkä seurauksena kaupunki on karsinut kirkonkylän palveluita. 1990-luvulla sekä ala-aste että lukio lakkautettiin. Myös kirjasto koki saman kohtalon, mutta yläaste jatkaa edelleen toimintaansa. 2000-luvun alussa kylältä hävisi myös terveysasema.<ref>Raahen tienoon historia, Matti Lackman 1991.</ref>