Ero sivun ”Theofano Anastaso” versioiden välillä

[[FileTiedosto:Constantine VII is poisoned by Theophano.png|thumb|300px|Theofano keisari Konstantinos VII kuolinvuoteen luona.]]

'''Theofano Anastaso''' ({{k-el|Θεοφανώ}}) oli [[900-luku|900-luvulla]] [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] keisarinna. Hän oli kahden Bysantin keisarin vaimo:, [[Romanos II|Romanos II:n]] (halllitsi 959—963) ja [[Nikeforos II Fokas]]in (hallitsi 963—969), sekä kahden keisarin ja yhden suuriruhtinattaren äiti: [[Basileios II|Basileios II:n]] (hallitsi 976—1025) ja, [[Konstantinos VIII|Konstantinos VIII:n]] (hallitsi 1025—1028) sekä [[Anna Porfyrogenita]]n, joka avioitui [[Kiovan Venäjä|Kiovan suuriruhtinaan]] [[Vladimir Suuri|Vladimir Suuren]] kanssa vuonna [[988]].

== ElämänkertaElämäkerta ==

Hänen elämänkertansa muistuttaa historiallista romaania. Bysantin historioitsija [[Leo Diakonos]] kertoi hänestä seuraavasti: ”Theofano oli aikansa kaunein, viettelevin ja hienostunein nainen. Hän oli myös kyvykäs, kunnianhimoinen ja paha.” Hän oli konstantinopolilaisen tavernan pitäjän tytär. Hänen alkuperäinen nimensä oli Anastasia (lempinimi Anastaso). Hän ihastui nuoreen kruununperijä [[Romanos II|Romanos II:een]]een, joka hankkiutui eroon nimellisestä vaimostaan Bertasta. He menivät naimisiin Romanosin isän [[Konstantinos VII|Konstantinos VII:n]] vastusteluista huolimatta. <ref>{{cite book |author= Ash, John |title= A Byzantine Journey |publisher= I.B. Tauris & Co. Ltd. |year= 1995 |page= 243 |isbn= 1 84511 307 1 |quote=Theophano was a wine-merchant’s daughter, and for this reason alone the more snobbish Byzantine commentators have hated her, but even her worst detractors do not attempt to deny that she was beautiful, so beautiful and so beguiling that Romanos II, while still heir to the throne, insisted on marrying her over the strong objections of his father, Constantine VII.}}</ref> Sen jälkeen nuori nainen pääsi valtaistuimelle. Hän otti uudeksi nimekseen Theofano (Makedonian dynastian pyhän keisarinna [[Theofano MariniakenMariniake]]n mukaan). Romanosin isän [[Konstantinos VII]]:n kuoleman jälkeen Theofano pakotti Romanosin karkottamaan palatsista hänentämän sisarensa.sisaren, Hänetjoka suljettiin luostariin. Romanosin äiti, keisarinna Helena, kuoli varsin pian sen jälkeen. Keisari Romanos nautti elämästään varsin lyhyen ajan. Hän ehti olla keisarina vain 4neljä vuotta (vuosina 959-963959—963).

Juonikas keisarinna Theofano ei ollut hukannut aikaa, vaan oli saattanut pauloihinsa vanhan sotapäällikkö Nikeforos Fokasin. Hänet julistettiin nuorten keisariveljesten huoltajaksi. Tämän jälkeen Nikeforos nimitytti itsensä keisariksi ja otti nimen keisari [[Nikeforos II Fokas]]. Nikeforosilla oli vielä hiukan siveyttä jäljellä ja niinpä hän lähetti Theofanon keisarin palatsista Vlahernan palatsiin. Nikeforos päätti kuitenkin mennä naimisiin Theofanon kanssa jo 20.9. syyskuuta 963. Julmaa ja syrjäänvetäytyvää keisarinkeisari Nikeforosia vastaan tehtiin salaliitto hänen oltuaan vallassa 6kuusi vuotta. Salaliiton johdossa olivat Thefano ja hänen rakastajansa sekä Nikeforosin hyvä ystävä, Johannes Tzimiskes. Nikeforos tapettiin julmasti.

Valtaan tultuaan Johannes otti nimen keisari [[Johannes I Tzimiskes]]. Tässä Theofano oli tehnyt virhelaskelman, koska keisari heitti hänet ulos palatsista. [[Ekumeeninen patriarkka| Konstantinopolin patriarkka]] Polieuktos kieltäytyi kruunaamasta Johannesta keisariksi, jos Theofanosia ei rangaistaisi. Keisari lähetti juonittelevan Theofanosin karkotukseen [[Büyükada]]n saarelle, josta hän pystyi vielä katselemaan vanhan hallituskaupunkinsa suuntaan. <ref>Historia-teos (Kirja VI, osa 4).</ref>. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan saarelta ja piiloutui [[Hagia Sofia]]n katedraalin seinien suojiin turvaan. KuitenkinHänet hänetkuitenkin haettiin sieltä ja lähetettiin kaukaiseen armenialaiseen luostariin, josta hän pääsi takaisin palatsiin vasta keisari [[Johannes I Tzimiskes]]inTzimiskesin kuoleman jälkeen vuonna [[976]]. Hän oli kärsinyt niin paljon viimeisten vuosiensa aikana, että palatsin annaaleissa häneen liittyviä tapahtumia ei enää kerrottu. Hänet haudattiin Pyhien apostolien kirkkoon kahden keisarimiehensä viereen. <ref>Historia-teos (Kirja VI, s. 195).</ref>.