Ero sivun ”Äänikynnys” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jos käytetään kaavaa Ä/(p+1), niin äänestyksessä, jossa jaossa 8 paikkaa ja esim. sata ääntä menee homma: 100/(8+1)=11,1 ja pyör. ylöspäin seur. kokonaislukuun eli 12. huomioikaa myös esimerkki alla ja maininta Etelä-Savon vaalipiiristä |
→Vaalitavasta riippumaton äänikynnys: lisätty toivottu lähde perusteluille |
||
Rivi 2:
== Vaalitavasta riippumaton äänikynnys ==
Äänikynnys kuitenkin aiheuttaa sen, että kansanedustuslaitos ei täysin vastaa sitä, mitä kansa on vaaleissa äänestänyt. Ero on sitä suurempi, mitä korkeammalle kynnys on asetettu. Esimerkiksi [[Turkki|Turkissa]] vuonna 1999 pidetyissä vaaleissa oli hyvin paljon pieniä puolueita, jotka jäivät sangen korkean äänikynnyksen alle. Parlamentissa edustetut puolueet saivat vain 67 prosenttia annetuista äänistä.
Suomen [[perustuslakivaliokunta]] perusteli vuonna 2010 Suomen hallituksen esitystä kolmen prosentin äänikynnyksen käyttöönotoksi sillä, että äänikynnys estäisi [[Poliittisen kentän pirstoutuminen|hajaantumista pieniin puolueisiin]].<ref name="plvk">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevm_11_2010_p.shtml | Nimeke = Perustuslakivaliokunnan mietintö 11/2010 vp | Tekijä = | Ajankohta =11/2010 | Julkaisija =Eduskunta | Viitattu = 8.5.2014 }}</ref>
== Vaalitavasta riippuvainen äänikynnys ==
|