Ero sivun ”Persilja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 88.193.81.103 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Wgn tekemään versioon. |
otsikoinnin fiksailua |
||
Rivi 19:
| commons = Petroselinum crispum
}}
'''Persilja''' (''Petroselinum crispum'') on kaksivuotinen ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän ''Apiaceae''-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin [[Välimeri|Välimeren]] itäosista tai [[Aasia]]n länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin [[Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja [[Aasia]]ssa.<ref name="hspersilja">
Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) ''Petroselinum crispum'' var. ''crispum'', silopersilja ''Petroselinum crispum'' var. ''neapolitanum'', ja juuripersilja, ''P. crispum'' var. ''radicosum'' tai ''P. c.'' var. ''tuberosum''.<ref>[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=229 Puutarha.net: Persilja (''Petroselinum crispum'')]</ref><ref name="hspersilja2">
▲Persiljaa tunnetaan kolme tyyppiä, kähäräpersilja (sammalpoimuinen) ''Petroselinum crispum'' var. ''crispum'', silopersilja ''Petroselinum crispum'' var. ''neapolitanum'', ja juuripersilja, ''P. crispum'' var. ''radicosum'' tai ''P. c.'' var. ''tuberosum''.<ref>[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=229 Puutarha.net: Persilja (''Petroselinum crispum'')]</ref><ref name="hspersilja2">[http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Persilja++Petroselinum+crispum/HS20040614SI1TL01clm Helsingin Sanomat: Persilja (''Petroselinum crispum''), julkaistu 14.6.2004]</ref>
== Historia ==
Alkujaan [[Antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] eivät tehneet eroa persiljan ja [[selleri]]n (''Apium graveolens'') välillä, vaan molemmista käytettiin nimeä 'selinon' ja latinassa vastaavasti apium. Myöhemmin annettiin sitten persiljalle nimi 'petroselinon' eli 'kiviselleri'. Selityksenä moiselle nimelle voisi olla, että persiljan siemenet ovat kivikovia ja itävät hyvin hitaasti.
[[Antiikin olympialaiset|Antiikin Kreikan olympialaisten]] voittajan kutreille laitettiin persilja- tai selleriseppele.
== Persiljalajikkeet ==
Persiljaa on kolmea lajiketta, jotka kuitenkin ovat erilaisista muodoistaan huolimatta samaa lajia.
▲[[Tiedosto:Wurzelpetersilie Wurzel.jpg|thumb|250px| Juuripersiljan juuri]]
Juuripersilja kasvattaa [[porkkana]]n näköisiä, pitkiä ja kapeita juuria, joita käytetään juuresten tapaan. Sen sanotaan syntyneen vasta 1500-luvulla Saksassa.
▲[[Tiedosto:Petroselinum crispum 002.JPG|thumb|250px| Kähärälehtipersilja]]
Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta [[Välimeri|Välimeren]] seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa.▼
▲[[Tiedosto:Persil vert.JPG|thumb|250px| Lehtipersilja]]
▲Suomessa persiljoista on mausteena suosituin kähärälehtipersilja, mutta [[Välimeri|Välimeren]] seutuvilla suositaan hieman voimakkaamman makuista sileälehtistä eli silopersiljaa. Silolehtipersilja oli aiemmin Suomessa vähän käytetty ja harvoin tarjolla mutta on nyttemmin kasvattanut suosiotaan.
= Persilja mausteena ja yrttinä =▼
Persiljaa käytetään yleisesti kastikkeissa ja keittoihin. Se sopii lihan sekä kalan että lintujen mausteeksi ja myös juusto- ja munaruokiin, kasvis- ja pastaruokiin. Kähärälehtipersiljaa käytetään mehevän vihreän värinsä johdosta koristeena voileipäkakuissa ja voileivissä. ▼
▲Persiljaa käytetään yleisesti
Kuivattu persilja saattaa sisältää 45 % valkuaista, ja loppu on pääasiassa hiilihydraatteja. Persilja sisältää myös huomattavia pitoisuuksia karoteeneja, [[C-vitamiini]]a ja [[foolihappo|folaattia]]. Siinä on myös pieniä pitoisuuksia muita aineita, kuten A-vitamiinia sekä rautaa ja muita hivenaineita.
== Persilja yrttilääkinnässä ==
Persiljalla on kauan tiedetty olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Sitä on käytetty [[reuma]]n hoitoon, virtsa- ja kuukautisvaikeuksiin sekä voiteena mustelmien ja turvotuksien hoitoon<ref name="hspersilja"/>, minkä tieteellisesti katsotaan johtuvan sen runsaasta [[karoteeni]]- ja C-vitamiinipitoisuudesta. Tuoreena pureskeltuna persiljan sanotaan raikastavan hengitystä.<ref name="hspersilja"/>
Persiljan versoissa ja siemenissä on haihtuvaa öljyä, jossa on useita vaikuttavia aineita, tärkeimmät niistä ovat [[apioli]] (C<sub>12</sub>H<sub>14</sub>O<sub>4</sub>) ja [[myristisiini]] (C<sub>11</sub>H<sub>12</sub>O<sub>3</sub>). Kasvi sisältää myös [[flavoni|flavoneihin]] kuuluvaa [[apigeniini]]a (C<sub>15</sub>H<sub>10</sub>O<sub>5</sub>), joka on antiseptista ja ehkäisee [[histamiini]]n vapautumista.<ref name="hspersilja"/>
Persiljalla
▲Persiljalla on myös haittavaikutuksia. Hyvin vaaleaihoisen se voi kosketeltaessa herkistää valolle. Sitä ei pidä käyttää hoidollisesti raskauden aikana eikä myöskään niiden, joilla on mahahaava, tai jos turvotus johtuu munuaisten tai sydämen vajaatoiminnasta.<ref name="hspersilja2"/>
== Kirjallisuutta ==▼
* Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997. ▼
* Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.▼
* Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.▼
==Lähteet==
Rivi 69 ⟶ 58:
*[http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=PECR2 United States Department of Agriculture (USDA): Petroselinum crispum] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200015713 Flora of China: Petroselinum crispum] {{en}}
▲=== Kirjallisuutta ===
▲* Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, 1997.
▲* Morris, S., Suuri maustekirja, Gummerus, 1999.
▲* Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford 1999.
{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}
| |||