Ero sivun ”Vladimir Suuri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Iljapippo (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
lähde
Rivi 5:
 
==Tie valtaan==
 
Vladimir oli Kiovan ruhtinaan [[Svjatoslav]]in ja tämän orjan Malušan poika. Hän hallitsi ensin isänsä kuoltua [[Novgorod]]issa. Vladimir raivasi tiensä valtakunnan johtoon käymällä vuonna 980 [[varjagit|varjagilaisten]] apujoukkojen kanssa vanhemman veljensä [[Jaropolk]]in kimppuun ja surmaamalla tämän.
 
Rivi 12 ⟶ 11:
Vladimir liitti Kiovan valtakunnan lopullisesti [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] ja [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] vaikutuspiiriin, jota kohti se oli asteittain, mutta vääjäämättä koko ajan ajautunut. Vuosina 987–988 Bysantin keisari [[Basileios II]] oli vaikeuksissa, kun ylimyssuvut kapinoivat häntä vastaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Skylitzes, John & Wortley, John|Nimeke=A Synopsis of Byzantine History, 811–1057|Vuosi=2010|ISBN=9780521767057|Julkaisija=Cambridge University Press|Sivu=319 (alaviite)}}</ref>
 
Samanaikaisesti Bysantin kapinoiden kanssa [[Krim]]illä käytiin vuonna [[988]] [[Rusien–Bysantin sota (988)|sota rusien ja bysanttilaisten välillä]]. [[Vladimir Suuri|Vladimir Suuren]] joukot piirittivät [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksen]] kaupunkia ja saivat sen antautumaan. Vladimir lähetti Basileiokselle viestin, jossa hän ilmoitti vallanneensa kaupungin. Hän uhkasi myös vallata pääkaupunki [[Konstantinopoli]]n, ellei Basileios antaisi Vladimirille sisartaan [[Anna Porfyrogenita]]a vaimoksi. Basileios ei halunnut antaa pakanalle sisartaan. Anna kieltäytyi aluksi avioliitosta pakanallisen Vladimir Suuren kanssa, koska sellaista avioliittoa ei voisi mainita keisarillisissa [[Annaalit|annaaleissa]]. Kun Vladimir suostui ottamaan kristillisen kasteen vastaan, niin hän oli jo tehnyt päätöksensä uskonnosta. Vladimir Suuri oli hyvin vaikuttunut Bysantin ortodoksiuskonnon käytännöistä, minkäja vuoksisiksi hän päätti kääntyä [[Ortodoksisuus|ortodoksisen kirkon]] jäseneksi.<ref>Nestorin kronikka, s. 73</ref>
Vladimirin piti ottaa kaste ja ottaa koko maansa uskonnoksi ortodoksinen uskonto. 19.5.[[988]] Vladimir kastettiin [[Krim]]in [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksessa]] Pyhän Basileioksen kirkossa. Heti sen jälkeen Vladimir ja Anna menivät naimisiin siellä. Samalla Vladimir pääsi eroon suuresta määrästä kapinoivia varjageja, kun hän lähetti Bysantin tueksi 6000 [[varjagit|varjagisoturia]]. Niistä muodostettiin Bysantin keisarin uskollinen ja kovamaineinen [[Varjagikaarti|varjagikaarti]].
 
Vladimirin piti ottaa kaste ja ottaa koko maansa uskonnoksi ortodoksinen uskonto. Vladimir kastettiin 19.5.[[988]] Vladimir kastettiin [[Krim]]in [[Khersonesos (Krim)|Khersonesoksessa]] Pyhän Basileioksen kirkossa. Heti sen jälkeen Vladimir ja Anna menivät naimisiinvihittiin siellä. Samalla Vladimir pääsi eroon suuresta määrästä kapinoivia varjageja, kun hän lähetti Bysantin tueksi 6000 [[varjagit|varjagisoturia]]. Niistä muodostettiin Bysantin keisarin uskollinen ja kovamaineinen [[Varjagikaarti|varjagikaarti]].
 
Kiovaan rakennettiin lukuisia kirkkoja, muun muassa [[Neitsyt Maria]]lle omistettu kirkko toria vastapäätä venäläiseen tapaan suurelle puistoaukiolle, jolle koko kaupungit asukkaat voitiin kutsua koolle. Kirkko hallitsi sekä poliittista että taloudellista kanssakäymistä. Vuonna 977 Kiovan piispa korotettiin [[metropoliitta|metropoliitaksi]], mutta hän johti Venäjän kirkkoa yhdessä [[Konstantinopolin patriarkaatti|Konstantinopolin]] nimittämän kreikkalaisen [[prelaatti|prelaatin]] kanssa.
 
==Muu valtiollinen toiminta==
Vladimir voitti [[korvatit]] [[Galitsia]]ssa ja [[petsenegit]] sekä perusti [[Sula (joki)|Sula]]- ja [[Desna]]jokien rannoille kaupunkeja, joita hän asutti venäläisillä, suomensukuisilla ja varjagiasukkailla. Hallituskautensa lopulla hän jakoi valtakuntansa poikiensa kesken, mutta näistä [[Jaroslav Viisas|Jaroslav]] nousi kapinaan; valmistautuessaan sotaretkelle häntäpoikaansa vastaan Vladimir kuoli 15. heinäkuuta 1015.<ref>Otavan[http://runeberg.org/tieto/10/0738.html tietosanakirjaTietosanakirja, Tietosanakirja osakeyhtiö, Helsinki 1919]</ref>
 
Vladimir voitti [[korvatit]] [[Galitsia]]ssa ja [[petsenegit]] sekä perusti [[Sula (joki)|Sula]]- ja [[Desna]]jokien rannoille kaupunkeja, joita asutti venäläisillä, suomensukuisilla ja varjagiasukkailla. Hallituskautensa lopulla hän jakoi valtakuntansa poikiensa kesken, mutta näistä [[Jaroslav Viisas|Jaroslav]] nousi kapinaan; valmistautuessaan sotaretkelle häntä vastaan Vladimir kuoli 15. heinäkuuta 1015.<ref>Otavan tietosanakirja, Helsinki 1919</ref>
 
==Perhesuhteet==
Rivi 29 ⟶ 27:
* Vsevolod, [[Volynia]]n ruhtinas
* [[Jaroslav Viisas]]
'''N. N.''', kreikkalainen nunna, lapsi:
* [[Svjatopolk I|Svjatopolk]]
'''Adela''' Böömistä, lapsia:
Rivi 38 ⟶ 36:
'''[[Anna Porfyrogenita]]''', Bysantin prinsessa, ei lapsia (joissakin lähteissä mainitaan 3 lasta)
 
'''N. N.''', saksalainen vaimo
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Nestorin kronikka | Selite=(Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste =ISBN 951-0-19828-5}}
{{Viitteet}}