Ero sivun ”Eino Laakso” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 1:
'''Eino Johannes Laakso''' ([[30. lokakuuta]] [[1907]] [[Tampere]]<ref name=satamo/> – [[1981]]) oli suomalainen [[Kommunismi|kommunisti]], joka [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana oli mukana maanalaisessa vakoilu- ja sabotaasitoiminnassa. Hän oli yksi harvoista [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] lähettämistä [[Desantti|desanteista]], joka ei sodan aikana jäänyt kiinni. Laakso osallistui myös vuosina 1937–1939 [[Espanjan sisällissota]]an.
 
== Varhaiset vuodet ==
Rivi 17:
[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä Laakso piileskeli maan alla. Jatkosodan liikekannallepanon yhteydessä hänet vangittiin [[turvasäilö]]ön ja komennettiin vangeista koottuun [[Osasto Pärmi]]in, josta hän syyskuussa 1941 loikkasi Neuvostoliiton puolelle. [[Sorokka|Sorokassa]] sijainneelta vankileiriltä Laakso siirrettiin desanttikoulutukseen Moskovan seudulle ja pudotettiin 13. kesäkuuta 1942 laskuvarjolla [[Kuru]]un<ref name=selin>Selin, Sakari: "Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko – Punainen Pohjois-Häme 1935-1944" s. 221–233. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2011. ISBN 978-952-99991-6-3.</ref> yhdessä amerikansuomalaisen [[Roy Mäkelä]]n kanssa, joka toimi [[radisti]]na.<ref name=huuska/> Laakso majaili aluksi muun muassa [[Rahola (Tampere)|Raholassa]] sijainneessa talossa, jossa asui paikallisten [[metsäkaarti]]laisten tukija.<ref name=selin/>
 
Laakso ja Mäkelä avustivat tamperelaisia kommunistinuoria sabotaaseissa. [[Valpo]] arveli [[Pellervo Takatalo]]n johtaman ryhmittymän toiminnan aktivoitumisen johtuneen juuri Laakson vaikutuksesta. Merkittävimmät iskut he tekivät 29.9.1942, jolloin Tampereella ja ympäristössä kirjattiin yhden yön aikana 11 sabotaasia, muun muassa muuntoaseman ja rautatien räjäytyksiä. Iskuihin arveltiin osallistuneen 14 työläisnuorta, jotka kuuluivat niin sanottuihin "[[SodanvastustajatJatkosodan vastarintaliike|sodanvastustajiinvastarintaliikkeeseen]]" kuulunutta työläisnuorta. Laakso onnistui välttelemään kiinnijäämistä jatkosodan päättymiseen syyskuuhun 1944 saakka. Hän tuli kuitenkin esille vasta toukokuussa 1945, kun sota Euroopassa oli päättynyt ja [[natsi-Saksa]] antautunut.<ref name=huuska/>
 
Lähimpänä paljastumista Laakso oli huhtikuussa 1944, kun poliisi pysäytti hänet Tampereella [[Viinikka|Viinikan]] kaupunginosassa yhdessä Roy Mäkelän kanssa. Virkavalta etsi [[Pirkkala]]ssa surmatun suutarin Anton Wilhelm Lehtisen murhaajaa pysäyttämällä kulkijoita tiesululla. Kun poliisipartio ryhtyi selvitämään Laakson ja Mäkelän henkilöllisyyttä, otti toinen heistä pistoolin esille ja ampui konstaapeli Adolf Vaittisen. Ei ole tiedossa, kumpi miehistä oli ampuja. Poliisin tutkiman suutarin ryöstömurhan kanssa ei Laaksolla ja Mäkelällä kuitenkaan ollut mitään tekemistä.<ref name=satamo>[http://www.poliisimuseo.fi/poliisi/poliisimuseo/home.nsf/files/5400%20uhri/$file/5400%20uhri.pdf Satamo, Vesa: "Poliisikunnan uhri isänmaalle 1939–1945"] s. 56–57. Poliisiammattikorkeakoulu, 2006. Viitattu 30.4.2014.</ref> Toisen version mukaan poliisit etsivät tiesululla juuri Mäkelää ja Laaksoa ja ampuja olisi ollut Roy Mäkelä.<ref name=selin/>