Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää väliotsikoita ym. |
pari täydennystä, lähdepyyntö |
||
Rivi 12:
===Patsas Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa 1832–1932===
Kun Yliopiston siirtyi Helsinkiin, päätettiin Akatemiatalon juhlasalin kateederi ja rintakuva siirtää sen mukana. Ne sijoitettiin vuonna 1832 vastavalmistuneen [[Helsingin yliopiston päärakennus|yliopiston päärakennuksen]] puolipyöreään juhlasaliin, samanlaiselle kunniapaikalle kuin Turussakin.<ref>Aittomaa 2013, s. 438, 440–441.</ref> Arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]] huomioi juhlasalia suunnitellessaan patsaan sijoituksen.<ref name="museo" /> Koska Aleksanteri I on esitetty roomalaisasussa, Engel teki juhlasalista roomalaistyylisen, vaikka päärakennus on muuten tyyliltään kreikkalainen.{{lähde}} Engel myös sijoitti patsaan niin, että se näkyi ulos asti, kun juhlasalin ovet ja päärakennuksen pääovet olivat auki. Lisäksi juhlasali ja rintakuva olivat samalla symmetria-akselilla kuin [[Senaatintori]]n vastakkaisella puolella olevan Senaatintalon (nyk. [[Valtioneuvoston linna]]) valtaistuinsali, jossa oli Aleksanteri I:n käyttämä valtaistuin.<ref>Aittomaa 2013, s. 441–443.</ref> 1800-luvulla Aleksenteri I:n rintakuva oli paitsi läsnä kaikissa yliopiston toimintaan liittyneissä seremonioissa, myös monenlaisten keisariin liittyneiden juhlallisuuksien keskipisteenä. Sen sijaan sortovuosina ja Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi muodostua tavaksi, että juhlasalissa pidettävien tilaisuuksien yhteydessä patsas peitettiin näkyvistä jollain koristeella.<ref>Aittomaa 2013, s. 442, 448.</ref>
Suomen itsenäistymisen jälkeen kiihkoisänmaalliset ylioppilaat ja varsinkin [[Akateeminen Karjala-Seura|AKS:n]] kannattajat alkoivat vaatia Venäjän vallan ajasta muistuttavien symbolien poistamista yliopistolta. Vuonna 1925 he saivat aikaiseksi sen, että Aleksanteri I:een viitannut piirtokirjoitus poistettiin päärakennuksen julkisivusta. Seuraavaksi ''[[Ylioppilaslehti]]'' aloitti kampanjan juhlasalin patsasta vastaan. Siinä koettiin ärsyttäväksi varsinkin jalustan teksti, jossa Venäjän tsaaria kutsuttiin kansakunnan isäksi. Tilalle ehdotettiin esimerkiksi Snellmanin tai Lönnrotin patsasta. Pohjalaiset ylioppilaat tärvelivät Aleksanterin patsasta lokakuussa 1929 tervaamalla jalustan tekstin ja huhtikuussa 1931 sen päälle heitettiin happoa. Joulukuussa 1931 yliopiston [[konsistori]] päätti lopulta siirtää patsaan pois juhlasalista. Toukokuussa 1932 se siirrettiin konsistorin saliin.<ref>Aittomaa 2013, s. 444–448.</ref> Siirto saattoi pelastaa patsaan, sillä yliopiston juhlasalin alkuperäinen sisustus tuhoutui jatkosodan aikana [[Helsingin suurpommitukset|ilmapommituksessa]] vuonna 1944.
Rivi 19:
===Patsas eri sijoituspaikoissa Helsingissä 1932–===
Tarkemmin tuntemattomana ajankohtana vuoden 1944 pommitusten jälkeen rintakuva siirrettiin kokonaan pois yliopiston tiloista, ja se sijoitettiin [[Suomen kansallismuseo]]n pihalle Töölöön. Samassa yhteydessä joku poisti jalustan tekstit
Alkujaan sisätiloihin tarkoitettu patsas kärsi pysyvästä ulkona säilyttämisestä, ja sitä vaadittiin siirrettäväksi parempaan paikkaan Helsingissä tai palautettavaksi Turkuun. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' Kuukausiliitteessä vuoden 2013 alussa ilmestynyt artikkeli nostatti keskustelun uudestaan, ja lähestyvän Kansalliskirjaston remontin vuoksi yliopisto päätti ryhtyä toimiin. Rintakuva vietiin keväällä 2013 konservoitavaksi. Kunnostuksen jälkeen se aiotaan sijoittaa sisätiloihin, mahdollisesti päärakennuksen kolmanteen kerrokseen tulevaan [[Helsingin yliopistomuseo]]n näyttelyyn.<ref>Pajuriutta, Satu: [http://www.hs.fi/kaupunki/Kiistelty+Aleksanteri+In+patsas+siirret%C3%A4%C3%A4n+sis%C3%A4tiloihin/a1360214310566 Kiistelty Aleksanteri I.n patsas siirretään sisätiloihin.] ''Helsingin Sanomat'' 8.2.2013.<br>[http://www.hs.fi/kaupunki/Aleksanteri+In+rintakuva+vietiin+remontin+tielt%C3%A4/a1366945773332 Aleksanteri I:n rintakuva vietiin remontin tieltä.] ''Helsingin Sanomat'' 26.4.2013. Viitattu 5.5.2013.<br>Jussila, Risto: [http://www.historianyst.fi/sites/default/files/HYST1_2013.pdf Minne Aleksanteri kuuluu?] ''Historian Ystävä'' 1/2013. Viitattu 5.5.2013.</ref> Lisäksi siitä otetaan uusi pronssivalos [[Turun yliopisto]]lle, joka aikoo sijoittaa sen patsaan alkuperäiseen paikkaan eli Akatemiatalon juhlasaliin. Tämän olisi tarkoitus toteutua vuoteen 2014 mennessä.<ref>Hämäläinen, Unto: [http://www.hs.fi/kotimaa/Aleksanteri+In+patsas+palaa+Turkuun/a1363055866085 Aleksanteri I:n patsas palaa Turkuun.] ''Helsingin Sanomat'' 12.3.2013. Viitattu 5.5.2013.</ref>
| |||