Wikipedia

Ero sivun ”Aleksanteri I:n rintakuva” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
laajennusta
lisää väliotsikoita ym.
Rivi 1:
[[Kuva:Alexander I 01.jpg|thumb|250px|Aleksanteri I:n rintakuva Kansalliskirjaston pihalla, jossa se oli vuosina 1957–2013. Jalustan teksti on suomeksi ''Isänmaan ja Yliopiston isä''.]]
 
'''Aleksanteri I:n rintakuva''' on [[Helsingin yliopisto]]n omistama ja venäläisen kuvanveistäjän [[Ivan Martos]]in tekemä [[rintakuva]], joka esittää [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] keisaria ja [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] suuriruhtinasta [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:tä]]. Patsas valmistui vuonna 1814, ja se on vuosien varrella ollut sijoitettuna useisiin paikkoihin [[Turku|Turussa]] ja [[Helsinki|Helsingissä]]. Tällä hetkellä sen tuleva sijoituspaikka on avoin.
 
Pronssiveistos on luonnollista kokoa suurempi ja 130 senttimetrin korkuinen.<ref name="museo">[http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=12&sortby=statue Aleksanteri I.] Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo.</ref>
 
==Historia==
===Patsas Turun Akatemiatalossa 1814–1832===
[[Turun akatemia]] tilasi alun perin rintakuvan tunnetulta venäläiseltä kuvanveistäjältä Ivan Martosilta 6&nbsp;800:n ruplan hinnalla vuonna 1814. Pronssiveistos on luonnollista kokoa suurempi ja 130 senttimetrin korkuinen.<ref name="museo">[http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=12&sortby=statue Aleksanteri I.] Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo.</ref> Keisari Aleksanteri I oli myötävaikuttanut akatemiatalon[[Akatemiatalo]]n rakentamiseen, ja akatemia halusi näin kunnioittaa keisaria. Sopimus hankinnasta allekirjoitettiin huhtikuussa 1814, valmis patsas saapui laivalla Turkuun saman vuoden syksyllä ja se sijoitettiin kesällä 1815 uuden [[Akatemiatalo]]nAkatemiatalon juhlasaliin kunniapaikalle mahonkisen [[kateederi]]n taakse. Se täydensi aiheellaan juhlasalin seinille sijoitettuja [[Erik Cainberg]]in reliefejä, jotka esittivät Suomen ja Turun akatemian historian eri vaiheita. Aikansa [[Uusklassismi|uusklassisia]] muotivirtauksia seuraten Martos veisti Aleksanterin roomalaisen keisarin asussa [[laakeriseppele]] päässään. Professori [[Johan Erik Wallenius]] muotoili patsaan jalustaan latinankielisen tekstin: ''Alexander I. Patriae et Academiae Pater MDCCCXV – Effigiem musae servant It fama per orbem'' (”Aleksanteri I. Isänmaan ja akatemian isä 1815 – Muusat säilyttävät muotokuvan, maine kulkee läpi maailman”).<ref name="Aittomaa434">Aittomaa 2013, s. 434–436.</ref>
 
Aikansa [[Uusklassismi|uusklassisia]] muotivirtauksia seuraten Martos veisti Aleksanterin roomalaisen keisarin asussa [[laakeriseppele]] päässään. Professori [[Johan Erik Wallenius]] muotoili patsaan jalustaan latinankielisen tekstin: ''Alexander I. Patriae et Academiae Pater MDCCCXV – Effigiem musae servant It fama per orbem'' (”Aleksanteri I. Isänmaan ja akatemian isä 1815 – Muusat säilyttävät muotokuvan, maine kulkee läpi maailman”).<ref name="Aittomaa434" />
 
===Patsas Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa 1832–1932===
Kun Yliopiston siirtyi Helsinkiin, päätettiin Akatemiatalon juhlasalin kateederi ja rintakuva siirtää sen mukana. Ne se sijoitettiin vuonna 1832 vastavalmistuneen [[Helsingin yliopiston päärakennus|yliopiston päärakennuksen]] puolipyöreään juhlasaliin, samanlaiselle kunniapaikalle kuin TurussakiTurussakin.<ref>Aittomaa 2013, s. 438, 440–441.</ref> Arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]] huomioi juhlasalia suunnitellessaan patsaan sijoituksen.<ref name="museo" /> Koska Aleksanteri I on esitetty roomalaisasussa, Engel teki juhlasalista roomalaistyylisen, vaikka päärakennus on muuten tyyliltään kreikkalainen. Engel myös sijoitti patsaan niin, että se näkyi ulos asti, kun juhlasalin ovet ja päärakennuksen pääovet olivat auki.
 
Suomen itsenäistymisen jälkeen kiihkoisänmaalliset ylioppilaat ja varsinkin [[Akateeminen Karjala-Seura|AKS:n]] kannattajat alkoivat vaatia Venäjän vallan ajasta muistuttavien symbolien poistamista yliopistolta. Vuonna 1925 he saivat aikaiseksi sen, että Aleksanteri I:een viitannut piirtokirjoitus poistettiin päärakennuksen julkisivusta. Seuraavaksi ''[[Ylioppilaslehti]]'' aloitti kampanjan juhlasalin patsasta vastaan. Siinä koettiin ärsyttäväksi varsinkin jalustan teksti, jossa Venäjän tsaaria kutsuttiin kansakunnan isäksi. Tilalle ehdotettiin esimerkiksi Snellmanin tai Lönnrotin patsasta. Pohjalaiset ylioppilaat tärvelivät Aleksanterin patsasta lokakuussa 1929 tervaamalla jalustan tekstin ja huhtikuussa 1931 sen päälle heitettiin happoa. Joulukuussa 1931 yliopiston [[konsistori]] päätti lopulta siirtää patsaan pois juhlasalista. Toukokuussa 1932 se siirrettiin konsistorin saliin.<ref>Aittomaa 2013, s. 444–448.</ref> Siirto saattoi pelastaa patsaan, sillä yliopiston juhlasalin alkuperäinen sisustus tuhoutui jatkosodan aikana [[Helsingin suurpommitukset|ilmapommituksessa]] vuonna 1944.
 
Aleksanterin rintakuvan tilalle yliopiston juhlasaliin hankittiin lopulta [[Wäinö Aaltonen|Wäinö Aaltosen]] marmorireliefi ''Kauneuden jumalatar seppelöi nuoruuden'', joka sijoitettiin paikalleen yliopiston 300-vuotisjuhlissa syykuussa 1940. Se vaurioitui pahoin helmikuun 1944 pommituksissa ja siirrettiin päärakennuksen lämpiöön. Refiefistä tilattiin 1950-luvunlopullaluvun lopulla uusi versio, mutta se sijoitettiin juhlasalin nurkkaan.<ref>Aittomaa 2013, s. 459–462.</ref> Pääpaikalla kateederin takana ei sen jälkeen ole ollut mitään taideteosta.
 
===Patsas eri sijoituspaikoissa Helsingissä 1932–===
Tarkemmin tuntemattomana ajankohtana vuoden 1944 pommitusten jälkeen rintakuva siirrettiin kokonaan pois yliopiston tiloista, ja se sijoitettiin [[Suomen kansallismuseo]]n pihalle Töölöön. Samassa yhteydessä jalustan tekstit poistettiin tuntemattomasta syystä. Vuonna 1957 semuotokuva siirrettiin yliopiston kirjaston (nyk. [[Kansalliskirjasto]]) pihanurmikolle.<ref>Aittomaa 2013, s. 462–464.</ref> [[Eero Petterson]] teki jalustan teksteistä ja koristelistoista uudet versiot vuonna 1967.<ref name="museo" /><ref>Aittomaa 2013, s. 464.</ref> Rintakuva oli yli 50 vuotta tällä paikalla kirjaston etelänpuoleisessa puistikossa, jonne pääsee vain kirjaston sisäpihan kautta ja jossa korkea graniittipenger ja rauta-aita erottivat sen viereisistä kaduista. Se oli siksi vaikeasti havaittavissa.
 
Alkujaan sisätiloihin tarkoitettu patsas kärsi pysyvästä ulkona säilyttämisestä, ja sitä vaadittiin siirrettäväksi parempaan paikkaan Helsingissä tai palautettavaksi Turkuun. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' Kuukausiliitteessä vuoden 2013 alussa ilmestynyt artikkeli nostatti keskustelun uudestaan, ja lähestyvän Kansalliskirjaston remontin vuoksi yliopisto päätti ryhtyä toimiin. Rintakuva vietiin keväällä 2013 konservoitavaksi. Kunnostuksen jälkeen se aiotaan sijoittaa sisätiloihin, mahdollisesti päärakennuksen kolmanteen kerrokseen tulevaan [[Helsingin yliopistomuseo]]n näyttelyyn.<ref>Pajuriutta, Satu: [http://www.hs.fi/kaupunki/Kiistelty+Aleksanteri+In+patsas+siirret%C3%A4%C3%A4n+sis%C3%A4tiloihin/a1360214310566 Kiistelty Aleksanteri I.n patsas siirretään sisätiloihin.] ''Helsingin Sanomat'' 8.2.2013.<br>[http://www.hs.fi/kaupunki/Aleksanteri+In+rintakuva+vietiin+remontin+tielt%C3%A4/a1366945773332 Aleksanteri I:n rintakuva vietiin remontin tieltä.] ''Helsingin Sanomat'' 26.4.2013. Viitattu 5.5.2013.<br>Jussila, Risto: [http://www.historianyst.fi/sites/default/files/HYST1_2013.pdf Minne Aleksanteri kuuluu?] ''Historian Ystävä'' 1/2013. Viitattu 5.5.2013.</ref> Lisäksi siitä otetaan uusi pronssivalos [[Turun yliopisto]]lle, joka aikoo sijoittaa sen patsaan alkuperäiseen paikkaan eli Akatemiatalon juhlasaliin. Tämän olisi tarkoitus toteutua vuoteen 2014 mennessä.<ref>Hämäläinen, Unto: [http://www.hs.fi/kotimaa/Aleksanteri+In+patsas+palaa+Turkuun/a1363055866085 Aleksanteri I:n patsas palaa Turkuun.] ''Helsingin Sanomat'' 12.3.2013. Viitattu 5.5.2013.</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_I:n_rintakuva”