Ero sivun ”Rapurutto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
|||
Rivi 1:
{{Taksonomia/sienet
| nimi = Rapurutto
| kuva =
Rivi 17:
}}
'''Rapurutto''' on ''Aphanomyces astaci'' -[[munasienet|munasienen]] aiheuttama [[ravut|rapujen]] tauti. Rapurutto on tuhoisa alkuperäiselle suomalaiselle [[jokirapu|jokiravulle]], mutta istutettu [[täplärapu]] on taudille osittain vastustuskykyinen.
== Infektio ja leviäminen ==
Rapuruttosieni tarttuu ravun kuoren (kutikula) pehmeisiin paikkoihin kuten niveltaipeisiin, leviää itse kuoressa ja tunkeutuu edelleen muun muassa hermokudokseen. Rapu kuolee lopulta sienen erittämään [[hermomyrkky]]yn. Jokiravulla tämä tapahtuu pääsääntöisesti viikon-parin kuluessa tartunnasta. Sieni leviää ravusta toiseen vedessä aktiivisesti liikkuvien [[siima|uintisiimallisten]] uimaitiöiden eli zoosporien avulla, jotka kuroutuvat ravun kuoresta esiin työntyvistä sienirihmoista. Itiön elinaika vedessä on noin viikko. Jollei se tänä aikana löydä uutta isäntää, se voi koteloitua; kotelo voi tuottaa uuden itiön, ja kokonaistartunta-aika venyä muutamaan viikkoon.
Rapurutto tarttuu sekä eurooppalaisiin rapulajeihin että alun perin pohjoisamerikkalaisiin lajeihin kuten täplärapuun, mutta on erityisen kohtalokas vain eurooppalaisille rapulajeille. Rapurutto rasittaa ja voi tappaa myös pohjoisamerikkalaisia rapuja, kuten täpläravun. Rapurutto on alun perin amerikkalaisten rapujen tauti, jotka ovat siten osittain sopeutuneet elämään yhdessä sen kanssa. Rapurutto ei tartu muihin eläimiin.
Rivi 26:
Päästyään vesistöön rapurutto tyypillisesti tuhoaa infektoituneen jokirapukannan kokonaan tai lähes kokonaan muutamassa viikossa; tauti leviää tehokkaasti alavirtaan ja ylävirtaankin jopa kymmeniä kilometrejä vuodessa. Täpläravut toimivat lähes aina rapuruton oireettomina kantajina, ja niiden istutukset ovat siksi kohtalokkaita alkuperäiselle jokirapukannalle. Tauti ei kuitenkaan ole täpläravuillekaan harmiton, vaan heikentää niiden elinkykyä ja näkyy usein tumman ruskeina laikkuina täpläravun kuoressa. Laikkuja voi esiintyä jopa 80% mertoihin käyvistä täpläravuista (eteläinen Saimaa vv. 2009-2010), yleensä laikkuja on 10-20% täplärapuja infektoituneissa kannoissa. Rapurutto voi yhdessä muiden stressitekijöiden kanssa aiheuttaa täplärapujen joukkokuolemia. Esimerkkinä mm. Karjalohjan Puujärven täplärapukannan romahdus v. 1996 ja Säkylän Pyhäjärven täplärapukannan tiheysvaihtelut.
Uusimpien tutkimusten mukaan rapurutto saattaa joskus esiintyä oireettomana myös jokirapukannassa tuhoamatta sitä kokonaan, ja myöhemmin taas puhjeta epidemiaksi rapukannan kasvaessa [http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/ajankohtaista/?a=ViewMessage&id=630]. Rapurutto, erityisesti 1890 -luvulla Suomeen rantautunut As -tyypin kanta on siten saattanut sopeutua tai suomalainen jokirapukanta on osin valikoitunut elämään rapuruton kanssa sen aiheuttaman suuren valintapaineen ohjaamana. Varma löytö rapuruttoa kestävästä jokirapukannasta on todettu Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa vv. 2009-2011
[[fylogenia|Kehityshistoriallisesti]] rapurutto ei ole sukua varsinaisille [[sienet|sienille]], vaan on lähempänä muun muassa eräitä [[levät|leviä]]. [http://www.ucmp.berkeley.edu/chromista/chromista.html] Sen kanssa samaan [[lahko (biologia)|lahkoon]] ''Saprolegniales'' kuuluvat kalojen [[vesihome]]taudit ja samaan munasienten [[Luokka (biologia)|luokkaan]] ''Oomycetes'' muun muassa [[perunarutto]] ja monet muut kasvitaudit. Kehityshistoriasta johtuen munasieniä nimitetään yhdessä eräiden muiden samaan [[kehityslinja]]an kuuluvien sienimäisten eliöryhmien kanssa [[leväsienet|leväsieniksi]].
==Rapuruton genotyypit==
Ensimmäisenä Eurooppaan 1860-luvulla rantautunut rapurutto, As-genotyyppi, saapui ilmeisesti ilman suurta määrää isäntärapuja ja levisi nopeasti rapukaupan mukana Euroopan yli. Rapurutto hävitti levitessään tieltään
== Historia ==
Rapurutto saapui Eurooppaan [[1859]] ilmeisesti tahattomasti painolastivesissä Amerikasta tulleiden rapujen mukana, ensin Italiaan [[Po]]joen alueelle. Se levisi Ranskaan [[1875]], Saksaan [[1880]] ja edelleen Baltiaan ja Venäjälle ja sieltä käsin Suomeen [[1893]] ja Ruotsiin [[1907]]. Taudin levittäytyminen jatkui toisena aaltona 1970–1980-luvuilla muun muassa Britteinsaarille, Norjaan, Japaniin ja Turkkiin. Pääsyynä tuolloin olivat ensin Ruotsiin tuotujen amerikkalaisten täplärapujen huolettomat istutukset edelleen rapuviljelmille muihin maihin.
Rapuruton johdosta aiemmin kukoistanut [[ravustus]] elinkeinona taantui 1900-luvun ensi vuosikymmenellä voimakkaasti. Suomessa vuotuiset rapusaaliit romahtivat noin 20 miljoonasta murto-osaan. Täplärapuistutukset aloitettiin 1960-luvun lopulla, mikä on parantanut toisaalta tilannetta kokonaissaaliin kannalta mutta toisaalta edistänyt alkuperäisen ravun taantumista.
Täplärapuistutukset toivat Suomeen uuden rapuruttokannan, joka poikkeaa geneettisesti ja ilmeisesti myös ärhäkkyydeltään aiemmin 1890-luvulla saapuneesta kannasta.
Rapuruttoa pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä [[Luettelo sadasta haitallisimmasta vieraslajista|sadasta haitallisimmasta vieraslajista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.issg.org/database/species/search.asp?st=100ss&fr=1&str=&lang=EN| Nimeke= 100 of the World's Worst Invasive Alien Species| Julkaisu= Issg.org| Julkaisija= Global Invasive Species Database| Viitattu= 25.3.2011| Kieli={{en}}}}</ref>
== Torjunta ==
Rapuruttoa vastaan on Suomessa ja Ruotsissa käynnistetty kampanjoita ja annettu ohjeita sen leviämisen estämiseksi. Suurin vaara koituu täplärapujen luvattomista siirtämisistä toiseen vesistöön. Rapuja ei saa sumputtaakaan toisessa vesistössä.
Rapupyydyksiä ei saa [[desinfiointi|desinfioimatta]] siirtää vesistöstä toiseen. Myös kalanpyydysten, täkykalojen, veneiden ja saappaiden desinfiointia suositellaan, eikä vettä pidä siirtää veneiden mukana. Pyydysten ja välineiden vaihtoehtoisiksi desinfiointimenetelmiksi on suositeltu: keittäminen 10 minuuttia; täydellinen kuivaaminen esimerkiksi 5 tuntia saunassa (80 astetta) tai viikko auringonpaisteessa; 30 min 75% alkoholissa (esimerkiksi Sinol); 10% formaliiniliuoskäsittely 30 min; pakastaminen –20 asteessa 2 vrk. [http://www.rapurutto.net/][http://www.ahven.net/suomi/esitteet/rapuesite1.php]
Rivi 51:
==Lähteet==
*[http://www.rapurutto.net/ Rapurutto.net]
*[http://www.ahven.net/suomi/esitteet/rapuesite1.php
*[http://www.raputieto.net/ravut_suomiravut_rapurutto.htm Raputietokeskus: Rapurutto]
*[http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/elaintaudit/kalat_ja_ravut/rapurutto/ Evira: Rapurutto ''Aphanomyces astaci'']
| |||