Ero sivun ”Pátmos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 40 Wikidatan sivulle d:q190053 siirrettyä kielilinkkiä
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Virheiden korjauksia
Rivi 3:
'''Pátmos''' ({{K-el|Πάτμος}}) on [[Sporadit|Etelä-Sporadeihin]] ja tarkemmin, [[Dodekanesia]]n saariryhmään kuuluva, [[saari]] [[Egeanmeri|Egeanmeressä]], [[Sámos|Sámoksesta]] lounaaseen. Saaren koko on noin 40 km². Saaressa sijaitsee luostari [[1000-luku|1000-luvulta]]. Asukasluku noin 3 000 henkilöä. Asutus on keskittynyt neljään kylään. Kylien nimet ovat Chóra, Skála, Groíkos ja Kámpos. Saaren korkeimpia kohtia on Chóra, joka on 170 metriä merenpinnasta, ja korkein kohta on Profítis Ilías, 269 metriä merenpinnasta. Tärkein satama on Skálanlahti. Pátmos sijaitsee [[Pireus|Pireuksen]] ja [[Rodos|Rodoksen]] välisen laivaväylän varrella. Sinne pääsee paikallisilla matkustajaluksilla ja risteilyaluksilla.
 
Pátmos tunnetaan ensisijaisesti [[Johanneksen ilmestys|Johanneksen ilmestyksen]] eli Ilmestyskirjan näkyjen tapahtumapaikkana. Sen kirjoittaja apostoli [[Johannes (apostoli)|Johannes]] kertoo olevansaolleensa karkotettuna saarella samaan aikaan kun hän saneli ilmestyskirjankirjansa. Saaren luostaritunnetuimpia onnähtävyyksiä nimeltäänovat Pyhän Johanneksen luostari[[Ilmestyskirjaluola]], ja se on rakennettu Johanneksen ilmestysten luolan paikalle.jossa Johanneksen sanotaan asuneen luolassa karkotuksensa aikana. Luostarinja perustisaaneen Ioannisilmestyksensä, Christodoulossekä vuonna[[Pyhän 1088Johanneksen luostari]].<ref>CathEncy|Wstitle=Patmos</ref> Luostari kuuluuja luola kuuluvat Unescon [[Maailmanperintöluettelo]]on.<ref>UNESCO,{{Verkkoviite | Nimeke=World Heritage Site #942,Verkkoviite |osoite Julkaisija=UNESCO | Osoite=[http://whc.unesco.org/en/list/942WHC-UNESCO-942]Viitattu | Viitattu=25.3 2008}}</ref>
 
== Historia ==
 
Vuosi [[96|96 jaa]] oli tärkeä vuosi Pátmoksen historiassa. Apostoli Johanneksen arvellaan sanelleen tuolloin Ilmestyskirjan. Ilmestyskirjan kirjoittajinakirjoittajana mainitaanhänet mainitsevat muun muassa Aleksandrian[[Klemens KlementAleksandrialainen]], Origen[[Origenes]], Eirineus[[Irenaeus]] ja Eusebius[[Eusebios Kesarealainen|Eusebios]]. Pátmoksen mainitaan olleen asumaton aina 1000-luvulle saakka. Ioannis Christodoulos perusti Pyhän Johanneksen luostarin vuonna 1088.<ref>{{CathEnc | Id=11547a | Tekijä=Souvay, Charles | Nimeke=Patmos}}</ref>
 
Turkkilaisten valta Pátmoksella alkoi vuonna [[1091]]. Saraseenien valtakausi Pátmoksella oli 1127-1157. Pátmoksella vieraili normanneja ja muita kuten ristiretkeläisiä, rosvoja ja kauppiaita. Venetsian kauppiaiden valtakausi päättyi frankkien valtaukseen 1204. Pátmos oli hyökkääjien valtaamana Venetsian-Bysantin sodan aikana 1281-1285. Vähän-Aasian [[osmanit|osmanien]] valtakausi alkoi 1390.
 
Venetsian valtakausi alkoi 1522. Suurimmat rakennukset ja kirkot luostarin ulkopuolella rakennettiin 1500-luvulla. Venetsian- ja turkkilaisten sota [[Kreeta]]lla 1645-1669 merkitsi huonoja aikoja Pátmokselle. Pátmoksen mainitaan köyhtyneen ja asukkaiden olevan toivottoman köyhiä vuonna 1671. Kohti vuosisadan loppua olosuhteet parantuivat, ja vuonna 1698 asukkaita mainitaan olevan alle 4&nbsp;000. Munkkeja oli 93 ja kirkkoja yli 100. Luostarilaitoksen maatilat lisääntyivät Egeanmeren saarilla: kuten Pároksella, Kéalla, Sámoksella, Kálymnoksella, Thíralla, NáxoksellaNáksoksella, Ámorgoksella, Nísyroksella, vieläpä Smyrnassa ja niinkin kaukana kuin Zákynthoksella.
 
Luostarilaitos nautti paavien ja läntisten hallitsijoiden suojelusta ja myös Venäjän suojelusta 1700-luvulta lähtien. Makarios Kalogeras perusti Patmian koulun Pátmokseen vuonna [[1713]]. Koulutus oli uskonnollista. Koulutus sisälsi teologiaa, antiikin kreikkaa, filosofiaa, latinaa, retoriikkaa, musiikkia. Vuodesta 1769 lähtien Pátmos nautti Ranskan suojelua. Pyhän Johanneksen luostarin munkkien lukumäärän kerrotaan tuolloin olleen 80. Venäjän ja Turkin välisen sodan aikana 1768-1774 Venäjän laivasto ankkuroitui Skálanlahteen, ja se otti haltuunsa saaren neljää suurinta kauppakeskusta. Venäläisissä asiakirjoissa mainitaan vuonna 1773 asukkaita olleen 2&nbsp;086: 124 "munkkia ja klerkkiä, 40 nunnaa, 140 ulkomaista vierailijaa ja 1&nbsp;786 alkuperäisasukasta.
Rivi 21:
Pátmoksen luostarin kirjasto on merkittävimpiä kristillisiä kirjastoja. Kirjaston aineisto jakaantuu kolmeen osaan: kokoelmiin, luetteloihin ja käsikirjoituksiin.
Kokoelmia on noin tuhat (325 pergamentille ja 565 paperille) ja yli 3000 kirjoitettua nidosta. Teoksia on koottu aikojen kuluessa Egeanmeren saarilta, Rodokselta, Chíokselta, Kreetalta jne. Kirjaston teosten sisältö on pääosin teologista, mutta osa on antiikin teoksia, kuten [[Aristoteles|Aristoteleen]] ''[[Kategoriat'' eli ''Categoriae]]''. Antiikin aikaisia teoksia on kaikkiaan 111 kokoelmaa (108 pergamentilla ja 3 paperilla). Kirjastossa on myös [[DiodorusDiodoros SiculusSisilialainen|Diodoros Sisilialaisen]]in, [[Ksenofon]]in, [[Platon]]in, [[Demosthenes|Demostheneen]], [[Euripides|Euripideen]]in, [[Thukydides|Thukydideen]]in, ja [[Plutarkhos|Plutarkhoksen]] teoksia.
 
== Arkisto ==
Rivi 29:
== Kylät ==
 
* Chóra on keskiaikainen kylä Pyhän Johanneksen luostarin ympärillä. Valkoiset talot edustavat Egeanmeren saarten rakennustyyliä. Chórassa on ravintoloita, baareja ja kauppoja. Kylään on säännölliset bussi- ja taksiyhteydet.
* Skála on Pátmoksen keskus ja suurin asukaskeskus. Siellä on ravintoloita, kreikkalaisia kahviloita, kauppoja. Sieltä on päivittäin veneyhteydet rannoille ja toisiin lähisaariin.
 
* Groíkos on kalastajakylä noin viisi kilometriä Skálan satamasta.
*Skála on Pátmoksen keskus ja suurin asukaskeskus. Siellä on ravintoloita, kreikkalaisia kahviloita, kauppoja. Sieltä on päivittäin veneyhteydet rannoille ja toisiin lähisaariin.
 
*Groíkos on kalastajakylä noin viisi kilometriä Skálan satamasta.
 
* Kámpos on maaseutukylä noin 5,5 kilometriä Skálasta. Kámpos sijaitsee hiekkapoukaman lähistöllä.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pátmos