Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä

88 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (kh)
{{Tämä artikkeli|käsittelee alasaksan kieltä. Osavaltiosta,Saksan katsoosavaltiota käsittelee artikkeli [[Ala-Saksi]].}}
 
{{Kieli|
| nimi = Alasaksa
| iso3 = nds
}}
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka alasaksa nykymuodossaan on [[saksan kieli|saksan]] [[murre]] tai murreryhmä, se muodostaa murrejatkumon[[murrejatkumo]]n lähinnä [[hollannin kieli|hollannin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen, alasaksassa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut ns.niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä.
 
[[KuvaTiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]]
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka alasaksa nykymuodossaan on [[saksan kieli|saksan]] murre tai murreryhmä, se muodostaa murrejatkumon lähinnä [[hollannin kieli|hollannin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen, alasaksassa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut ns. toista germaanista äänteensiirtymistä.
 
[[Kuva:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]]
 
Muinaisalasaksista on kirjallisia muistomerkkejämerkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä.
 
Keskiajalla alasaksan puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[Lingualingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin,; mm.muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on löydettytunnistettu useita alasaksalaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref>
 
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksi. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
 
Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu kirjoitusjärjestelmää. Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti [[hollannin kieli|hollannin]] tai [[saksan kieli|saksan kirjakielen]] oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
 
Vuonna 1994 [[Euroopan unioni]] tunnusti alasaksan alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksalla on virallinen asema kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, niihinjotka kuuluvatovat: [[Schleswig-Holstein]], [[Hampuri]], [[Ala-Saksi]], [[BremeninBremen (osavaltio)|Bremen]], [[Nordrhein-Westfalen]], [[Mecklenburg-Etu-Pommeri]], [[Saksi-Anhalt]] sekä [[Brandenburg]]. Kieltä puhutaan myös [[Hessen]]in pohjoisosassa.
 
==Lähteet==
70 350

muokkausta