Pensasampiainen on [[herhiläinen|herhiläisen]] jälkeen Pohjoismaiden kookkain ampiainen. Kuningattaret ovat 18–22 mm, kun työläiset ja kuhnurit ovat 15–19 mm pituisia. Työläiset ja kuhnurit ovat musta-keltaisia. Väritys vaihtelee huomattavasti, mutta työläiset ovat usein hyvin tummia eikä keltaista väriä takaruumiissa erotu ehkä kuin kapeina poikkivöinä. Keltaiset poikkivyöt voivat kuitenkin olla myös leveämpiä. Sen sijaan kuningattaren värityksessä on myös punertavan ruskeaa, mikä voi erehdyttää luulemaan sitä herhiläiseksi. Verkkosilmän alanurkan ja leukojen välissä on tuntosarven paksuuden levyinen alue. Pään etuosassa verkkosilmään työntyvä uloke on kokonaan keltainen ja erillään otsan keskellä olevasta keltaisesta laikusta. Leukojen yläpuolella sijaitseva suukilpi on keltainen. Työläisillä ja kuhnureilla suukilvessä on kapea, musta keskijuova, joka ei ulotu alareunaan saakka, kuningattarella yksi tai kaksi mustaa pistettä. Keskiruumiin sivut ovat kurttuiset.<ref name="NN">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Nationalnyckeln till Sveriges Flora och Fauna. Steklar: Myror—getingar. Hymenoptera: Formicidae–Vespidae| Vuosi = 2012| Selite = | Julkaisupaikka = Uppsala| Julkaisija = ArtDatabanken, SLU| Tunniste = ISBN 978-91-88506-78-8}} s. 296, 306–307</ref>
== Levinneisyys ==
Lajin levinneisyys ulottuu Euroopasta ja Lähi-Idästäidästä Aasian poikki Siperiaan ja Japaniin saakka. Suomessa se on levinneisyydeltään eteläpainotteinen.<ref name="NN"/>
== Elinympäristö ja elintavat ==
Pensasampiainen elää metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Toisin kuin lähilajeilla, jotka rakentavat pesän puunkoloon tai muuhun suojaisaan paikkaan, pensasampiaisen kookas pesä on aina paljaana ja roikkuu pensaan oksasta tai räystään alta. Tyypillisesti pesä sijaitsee 1–5 metriä maanpinnan yläpuolella ja kiinnittyy yleensä useaan erilliseen oksaan. Pesän muodostava paperiaines on vahvempaa kuin muilla yhteiskunta-ampiaisilla ja pesän sivuilla on pystysuuntaisia käytäviä, jollaisia mikään muu ampiaislaji ei pesäänsä tee. Myös kuningatarenkuningattaren aluksi rakentama alkupesä on erikoinen, sillä pesän pohjalla sijaitseva sisäänkäynti on aluksi varsin pitkän, pystysuuntaisen putken päässä. Laji voi olla aggressiivinen ja häirittynä puolustaa pesää jo useiden metrien päästä.<ref name="NN"/><ref name="BWA">[http://www.bwars.com/index.php?q=wasp/vespidae/vespinae/dolichovespula-media Bees, Wasps & Ants Recording Society] {{en}}</ref>
