Avaa päävalikko

Muutokset

p
typo
Sensuuritehtäviä VTL hoiti valvomalla sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, radiota ja postilähetyksiä. Tätä varten maa jaettiin sensuuripiireihin. Sotilaiden ja kotirintaman välistä kirjeenvaihtoa tarkastettiin pistokokein kenttäpostikonttoreissa. Kirjeissä ei saanut esiintyä tietoja, joista olisi voinut olla hyötyä viholliselle, etenkään sotajoukkojen sijaintia, aseistusta ja toimintaa ei saanut ilmaista. Mikäli tällaisia oli, ne mustattiin tai leikattiin kirjeistä pois. Tarkastettujen kirjeiden ja pakettien määrä jäi kenttäpostin kokonaismäärään (noin miljardi postilähetystä jatkosodan aikana) suhteutettuna käytännössä varsin pieneksi.<ref> Teuvo Rönkkönen: ''Kenttäposti ja postisensuuri.'' Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 634–646. </ref> Painotuotteiden valvontaa varten oli 19 julkaisutarkastustoimistoa ja niissä yhteensä noin 70 sensoria, jotka tarkastivat kuukausittain 30&nbsp;000–35&nbsp;000 lehtiartikkelia. Keskimäärin 500 artikkelin sisältöön puututtiin ja 100 artikkelia kiellettiin kokonaan. Sensuurin kannalta erityisen hankalia aiheita olivat [[natsi-Saksa|Saksan]] sotamenestys ja Saksan miehittämillään alueilla harjoittama politiikka sekä Suomen pyrkimykset erillisrauhaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] kanssa.<ref> Jatkosota-kronikka, s. 132. </ref> Paikalliset sensuuriviranomaiset tarkkailivat lehtien ja postin ohella myös yksittäisten tapahtumien vaikutuksia kansalaisten mielialoihin ja käyttäytymiseen.<ref> Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 644. </ref>
 
Vuonna 1942 VTL julkaisi [[Suur-Suomi-aate]]tta tukevan saksankielisen teoksen ''[[Finnlands Lebensraum]]'', jonka tarkoituksena oli tieteellisesti perustalla [[Itä-Karjala]]n ja [[Inkerinmaa]]n liittämistä Suomeen. Sen kirjoittajina toimivat maantieteilijä [[Väinö Auer]], historijoitsijahistorioitsija [[Eino Jutikkala]] sekä kansatieteilijä [[Kustaa Vilkuna]].
 
Toimintansa luonteesta johtuen VTL joutui usein eduskunnassa ja lehdistössä arvostelun kohteeksi. Ajoittain ankarakin arvostelu kohdistui etenkin maan poliittiseen johtoon.<ref> Otavan iso tietosanakirja, osa 9. </ref> VTL:n päällikköinä toimivat pääjohtaja [[Heikki Reenpää]], tohtori Kustaa Vilkuna, kenraali [[Heikki Kekoni]] ja valtioneuvoston tiedotuspäällikkö [[Matti Valtasaari]]. Valtion tiedoituslaitos lakkautettiin vuoden [[1944]] lopussa.<ref> Otavan iso tietosanakirja, osa 9. </ref>