'''Neuvostoliiton asevoimat''' (lyhyemmin ''neuvostoarmeija'') oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] armeija, joksi [[puna-armeija]] muutettiin 1946. Samana vuonna muutettiin aatteellisesta valtiollisemmaksi myös muita Neuvostoliiton instituutioita. Kansankomissariaateista tuli ministeriöitä ja kansankomissaareista ministereitä.
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] seurauksena neuvostolaisia neuvostoliittolaisia joukkoja jäi [[Itä-Eurooppa]]an [[Pariisin rauhansopimus (1947)|Pariisin rauhansopimuksenkin]] tultua allekirjoitetuksi. Se päätti toisen maailmansodan monen maan osalta. Jännitystä aiheuttavaksi kysymykseksi jäi [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|Saksan jako]] sekä mahdollinen kysymys Saksan yhdistämisestä samoin kuin Itä-Euroopan maiden ulkopolitiikka suhteessa Neuvostoliittoon. [[Eurooppa|Euroopan]] ulkopuolella Neuvostoliiton armeija antoi asiantuntija-apua ja teknistä apua monissa [[siirtomaasota|siirtomaasodissa]] [[Aasia]]ssa, [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] ja [[Afrikka|Afrikassa]] entisiä [[siirtomaavalta|siirtomaavaltoja]] vastaan taistelleille [[marxilaisuus|marxilaisille]] tai sellaisiksi julistautuneille vapautusliikkeille. [[Korean sota|Korean sodassa]] Neuvostoliiton ilmanvoimat tarjosi jopa hävittäjälentäjiä [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Pohjois-Korealle]] [[kiina]]laisten tapaan ja [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]] tekninen apu oli merkittävää muun muassa ilmatorjunnan osalta.
