Ero sivun ”Tasavalta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Valtionpäämiehet: eikö koreassa muka ole presidenttiä? |
|||
Rivi 9:
===Valtionpäämiehet===
Uusimmissa tasavalloissa valtionpäämiestä kutsutaan [[presidentti|presidentiksi]]. Muita käytössä olleita nimityksiä ovat mm. [[konsuli]], [[doge]], [[arkontti]] ja [[riigivanem]]. Tasavaltoja, joilla ei ole presidenttiä, on nykyisin kolme: [[Etelä-Korea]]{{lähde?}}, [[San Marino]] ja [[Libya]]]. [[demokratia|Demokraattisissa]] tasavalloissa valtionpäämiehen tehtävän saa vaalit voittanut henkilö. Suorassa vaalissa äänestetään suoraan valtionpäämiehestä, epäsuorassa vaalissa valitaan ensin valitsijamiehet, jotka valitsevat valtionpäämiehen. Presidentin valtakausi vaihtelee yhdestä seitsemään vuoteen. Monissa maissa [[perustuslaki]] rajaa vaalikausia, eli kertoja, jotka sama henkilö voi tulla valituksi presidentiksi.
Jos tasavallan valtionpäämies on myös hallituksen puheenjohtaja, järjestelmää kutsutaan presidenttivaltaiseksi (lähes kaikki Amerikan maat ja monet Aasian ja Afrikan maat). Jos valtionpäämies ei ole samaan aikaan hallituksen puheenjohtaja, jälkimmäistä tehtävää hoitaa useimmiten pääministeri. Presidentin tehtävänkuvaan voi kuulua esimerkiksi neuvoa-antava rooli hallituksenmuodostuksessa vaalien jälkeen, mutta käytännöt ja rooli vaihtelevat seremoniallisesta ja epäpoliittisesta vaikutusvaltaiseen ja vahvasti poliittiseen. Pääministeri vastaa linjausten tekemisestä ja keskushallinnosta. Joissakin tasavalloissa on mahdollista, että presidentiksi ja hallituksen puheenjohtajaksi valitaan poliittisesti erisuuntaisesti ajattelevat henkilöt. Kun [[Ranska]]ssa hallituksen johtava [[kabinetti]] ja presidentti ovat poliittisesti eri leireistä, tätä hallituksen muotoa kutsutaan yhteishallinnalliseksi ({{k-fr|cohabitation}}). Sen sijaan [[Saksa]]ssa ja [[Intia]]ssa presidentin pitää olla puolueeton.
| |||