'''Johanna II''' (s. [[1311]] – k. [[6. lokakuuta]] [[1349]]) oli [[Ranska]]n kuninkaan [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X Itsepäisen]] ja Burgundin Margueriten tytär. Hän oli [[Navarra]]n kuningatar vuodesta [[1329]] vuoteen [[1349]].▼
▲'''Johanna II''' (s. [[1311]] – k. [[6. lokakuuta]] [[1349]]) oli [[Ranska]]n kuninkaan [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X Itsepäisen]] ja Burgundin Margueriten tytär. Hän oli [[Navarra]]n kuningatar vuodesta [[1329]] vuoteen [[1349]].
Johanna II:n äiti kuoli vuonna [[1315]]. sekäSeuraavana seuraavanavuonna vuonnakuolivat hänen isänsä Ludvig X ja veliveljensä [[Juhana I (Ranska)|Juhana Postuumi]], jotka molemmat olivat olleet sekä Ranskan että Navarran kuninkaita. Johanna II suljettiin pois kuninkuuden perimyksestä, koska epäiltiin hänen epäiltiin syntyneen avioliiton ulkopuolisesta suhteesta. Lisäksi hän oli alaikäinen ja naispuolinen, kruunulla kun oli miespuolisiakin perillisiä eli hänen kaksi setäänsä. Hänen setänsä [[Filip V (Ranska)|Filip V]] oli ennen Juhana Postuumin syntymää ollut sijaishallitsija ja nousi Ranskan kuninkaaksi Juhana-vauvan kuoltua. Hän oli myös Navarran kuningas nimellä Filip II. Kun Filip V Pitkä kuoli, oli jo muodostunut maan tavaksi, että lähin miespuolinen sukulainen nousee Ranskan uudeksi hallitsijaksi edesmenneen kuninkaan seuraajana. Myöskään Filip V Pitkällä ei siis ollut kuin tyttäriä. Myös uusi kuningas, edellisen veli [[Kaarle IV (Ranska)|Kaarle IV Kaunis]] otti itselleen Navarran kuninkaan tittelin. Vaikka Navarran kuninkuus oli periytynyt aiemminkin myös naispuolisille, Johanna oli edelleen iältään kovin nuori eikä vielä naimisissakaan.
Kuitenkin Ranskan uusi, Valois-sukuinen kuningas [[Filip VI (Ranska)|Filip VI]] kuitenkin tunnusti hänen oikeutensa Navarran kruunuun vuonna 1328, Johanna II:n kahden sedän Filip V:n ja Kaarle IV:n jälkeen. Filip VI ei itse polveutunut suoraan Navarran kuninkaista ja Johanna II:n isoäiti Johanna I oli perinyt kruunun isältään, joten naisperimys oli mahdollinen Navarran kuningaskunnassa. Kuitenkin laaditun sopimuksen mukaisesti Johanna luopui vaatimuksistaan Ranskan valtaistuimeen ja sai korvauksen Ranskan kuninkaan maihin liitetyistä [[Champagne]]n ja [[Brie (alue)|Brien]]n kreivikunnista. Tämä korvaus käsitti [[Angoulême]]n ja [[Mortain]]in kreivikunnat. Kuitenkin hän myöhemmin vaihtoi Angoulêmen kreivikunnan alueisiin [[Vexin]]in kreivikunnassa: [[Pontoise]], [[Beaymont-sur-Oise]] ja [[Asnières-sur-Oise]]n alueisiin.
==Avioliitto ja lapset==
Rivi 26:
Mielenkiintoisen yksityiskohdan muodostaan kuninkuuden palautuminen sukuun, sillä heidän jälkeläisiään olivat
* tuleva [[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV]], joka peri Ranskan kruunun vuonna [[1589]], kun viimeinenkin Valois-sukuun kuulunut hallitsija oli kuollut.
* jo aiemmin, heidän jälkeläisensä Henrik II (Ranska) joka äitinsä puolelta polveutui Navarran hallitsijoista oli noussut 1548 Ranskan kuninkaaksi.
