Ero sivun ”Basileios II” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:BasilII.jpg|thumb|right|300px|Basileios II]]
'''Basileios II Bulgaroktonos''' (''Bulgaarintappaja'', ''Βασίλειος Β' Βουλγαροκτόνος'') ([[958]] - [[15. joulukuuta]] [[1025]]) oli [[Bysantin keisari]] [[10. tammikuuta]] [[976]] alkaen aina kuolemaansa vuoteen 1025 asti.
Basileioksen isä oli keisari [[Romanos II]], joka kuoli hänen ollessaan vain viisivuotias. Koska Basileios ja hänen veljensä [[Konstantinos VIII|Konstantinos]] olivat liian nuoria hallitsemaan, meni heidän äitinsä [[Theofano Anastaso]] naimisiin Romanoksen johtavan kenraalin [[Nikeforos II Fokas|Nikeforos II Fokaksen]] kanssa. Vuonna [[969]] Nikeforos murhattiin ja vallan otti toinen kenraali, [[Johannes I Tzimiskes]]. Kun Johannes kuoli vuonna [[976]], Basileioksesta tuli vihdoin keisari.
== Elämänkerta ==
=== Hallituskauden alkuajat ===
Basileios II hallitsi yhdessä veljensä [[Konstantinos VIII|Konstantinosin]] kanssa. Konstantinos ei ollut juuri kiinnostunut valtiollisista tehtävistä. Basileios II syrjäytti vuonna 985 vallasta mahtavan eunukki Vasili Lekapenosin, joka oli ollut useiden keisarien pääministerinä.
=== Ulkopolitiikka ===
[[File: YAKOVIDIS-2.jpg |left|220px|thumb| Basileios II kuva muistomitalissa Toisen bulgarialaissodan voiton kunniaksi]]
Basileio II tunnetaan ennenkaikkea hänen käymistään lukuisista sodistaan eri vihollisiaan vastaan: imperaattori [[Otto III]], [[longobardit|longobardien]] ruhtinaita, [[Benevento|Beneventoa]] sekä slaaveja (erityisesti bulgaareja) vastaan. Bulgaareja vastaan käydyt sodat olivat hyvin raakoja, joissa molemmat osapuolet syyllistyivät julmuuksiin toisiaan vastaan.
Vuonna [[986]] bulgaarien kuningas Samuil voitti ratkaisevan taistelun Trojanin porttien luona. Siinä taistelussa tuhoutui melkein koko Bysantin armeija. Basileio II pääsi kuin ihmeen kaupalla pakenemaan sieltä joutumatta vangiksi.
Basileio II tarvitsi suuren laivaston, jotta hän olisi pystynyt liikuttelemaan armeijoita eri puolille Imperiumiaan, minkä vuoksi hän päätti tehdä sopimuksen Venetsian dogen, Pietro II Orseolo, kanssa. Vuonna 992 Konstantinopoliin saapui Venetsian suuri valtuuskunta, joka yritti saada sopimusehtona tullimaksuihinsa huomattavan alennuksen. Basileio II myönsi Venetsialle erityisoikeuden kauppaan Konstantinopolin kanssa. Bysantin allianssi Venetsian kanssa oli erittäin hyödyllinen. Vuonna 1000 he suorittivat yhdessä sotaretken Dalmatian merirosvoja vastaan. Vuonna 1002 Venetsian laivasto Orseolon johtamana vapautti Etelä-Italiassa [[Bari]]n muslimien Kalifaatin vallasta. Haittapuolena liitosta oli Bysantin yhä suurempi riippuvuus Venetsian taloudesta.
Vuonna [[1014]] Belasitsen taistelussa Strumone-joella Basileio II löi bulgarien armeijan. Hän otti vangiksi 15.000 sotilasta. Hän käski sokaista kaikki sotilaat, paitsi joka sadannelle jätettiin yksi silmä, jotta tämä sotilas olisi voinut johdatta muun joukon kotia kohti. Tämän ja muiden vastaavien voittojen ansiosta hän sai kutsumanimen ”Bulgaarintappaja”. Hän valloitti Bulgarian Tonavalle asti. Tähän loppuivat bulgarialaissodat, jotka kestivät vuodesta [[981]] vuoteen [[1018]] asti.
Vuosina 1021—[[1022]] Basileio II kävi bysanttilais-gruusialaista sotaa Iverian keisarin, Georgi I, kanssa ja voitti senkin sodan. Samaan aikaan hän yritti saada aikaan Trapesundin sopimusta liittolaisensa, Armeijan keisari Ovanes- Smbatin, kanssa. Armenian keisarin hän pakotti testamenttaamaan maansa Bysantille. Tällä tavalla Basileio II aikana luotiin mahdollisuudet myös Armenian liittäminen Bysantin valtakuntaan. Sopimuksessa hänen seuraajansa Konstantin VII velvoitettiin huolehtimaan armenialaisista ja sen ruhtinaista. Mateos Urhaetsin mukaan Basileio II otti vastaan armenialaisen uskon ja hänet nimettiin ”Armenian isäksi”. <ref>''Арутюнова-Фиданян В. А.'' Армянские средневековые историки об экспансии Византийской империи на Восток в X—XI вв. // Историко-филологический журнал. — 1978. — № 2. — С. 191—206.<blockquote> (стр. 50)</blockquote></ref>.
=== Kiovan Venäjän suhteet ===
Venäjän historiassa Basileio II tunnetaan [[Vladimir Suuri |Vladimir Suuren]] lankona.
Rusien ja bysanttilaisten välillä oli Krimin sota vuonna [[988]]. [[Vladimir Suuri|Vladimir Suuren]] joukot piirittivät [[Herson|Khersonesoksen]] kaupunkia ja saivat sen antautumaan. Vladimir lähetti Bysantin keisarille [[Basileios II]] viestin, että olen vallannut kaupunkinne. Valtaan myös pääkaupunkinne [[Konstantinopoli]]n ellette anna minulle vaimoksi naimaikäistä sisartanne, [[Anna Porfyrogenita]]a. Basileios ei halunnut antaa pakanalle sisartaan. Anna kieltäytyi aluksi avioliitosta pakanallisen Vladimir Suuren kanssa, koska sellaista avioliittoa ei voisi mainita keisarillisissa [[Annaalit|annaaleissa]]. Vladimir itse oli jo pitkään tutkinut eri uskontoja ja ottanut vastaan niiden delegaatioita eri maista. Kun Vladimir suostui ottamaan kristillisen kasteen vastaan, niin hän oli jo tehnyt päätöksensä uskonnosta. Vladimir Suuri oli hyvin vaikuttunut Bysantin ortodoksiuskonnon käytännöistä, minkä vuoksi hän päätti kääntyä [[Ortodoksisuus|ortodoksisen kirkon]] jäseneksi.<ref>Nestorin kronikka, s.73</ref>
Olegin piti ottaa kaste ja ottaa koko maansa uskonnoksi ortodoksinen uskonto. 19.5.[[988]] Vladimir kastettiin [[Krim]]in [[Herson]]issa Pyhän Basileioksen kirkossa. Heti sen jälkeen Vladimir ja Anna menivät naimisiin siellä. Tällä avioliitolla oli hyvin paljon vaikutuksia koko Venäjän kehitykseen. Vladimir pääsi eroon suuresta määrästä kapinoivia varjageja, kun hän lähetti Bysantin tueksi 6000 [[varjagit|varjagisoturia]]. Tällä tavalla kapinat saatiin loppumaan. Niistä muodostettiin Bysantin keisarin uskollinen ja kovamaineinen [[Varjagikaarti|varjagikaarti]]. Kiovan Venäjästä tuli ortodoksinen valtio kuten Bysantin valtakunnasta.
=== Sisäpolitiikka ===
Basileios II hallitusaikana oli myös suuria kapinoita häntä vastaan. Keisarin kruunua tavoittelivat Varda Sklir ja myöhemmin Varda Foka, jotka hävisivät taistelut. Näissä taisteluissa [[rusit]] auttoivat ratkaisemaan taistelut.
Valtion kassavajeen täyttöön sekä suurmaanomistajien heikentämiseksi hän otti käyttöön maan pakkolunastuksen, jos maanomistaja ei maksanut veroja tai maata ei hyödynnetty.
=== Basileion perintö ===
[[File:Map Byzantine Empire 1025-it.svg|thumb|upright=1.6|[[Bysantin valtakunta]] vuonna [[1025]], Basileios II kuollessa: merkitty hänen valloittamansa alueet.]]
Basileios II vietti hyvin askeettista soturin elämää. Hän huolehti paremmin sotilaistaan kuin päivittäisistä hallitsijan velvollisuuksistaan. Hän eli keskiajan mieheksi varsin vanhaksi. Tuona aikana 67-69 vuotias oli hyvin vanha mies. Hän kuoli naimattomana ilman perillisiä. Ei ole tiedossa myöskään hänen aviottomista suhteistaan tai lapsistaan. Basileio ei naitattanut myöskään sukunsa naisia. Basileion kuollessa Konstantin VII tyttäret Zoja ja Feodora olivat jo liian vanhoja saamaan lapsia sekä Jevdokia oli nunnan kaavun ottanut. Näiden vuoksi Makedonian dynastia sammui ja Bysantin valtakunnassa alkoivat levottomat ajat.
Kun Basileios kuoli vuonna [[1025]], tuli hänen veljestään Konstantinoksesta keisari. Basileios on kuvattu äärimmäisen askeettiseksi ja uskonnolliseksi mieheksi, joka eli käytännöllisesti munkin tavoin, menemättä koskaan naimisiin. Konstantinos oli virallisesti ollut hänen kanssahallitsijansa aina vuodesta 976.
==
{{viitteet}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Georg Ostrogorsky]] |Vuosi=[[1969]] |Nimeke=History of the Byzantine State |Julkaisija=Rutgers University Press |Tunniste=ISBN 0-8135-1198-4}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[John Julius Norwich]] |Vuosi=[[1991]] |Nimeke=Byzantium: The Apogee |Julkaisija=Viking |Tunniste=ISBN 0-394-53779-3}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Georg Ostrogorsky]] |Vuosi=[[1969]] |Nimeke=History of the Byzantine State |Julkaisija=Rutgers University Press |Tunniste=ISBN 0-8135-1198-4}}
Rivi 14 ⟶ 45:
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.roman-emperors.org/basilii.htm Basil II - Roman Emperors] {{en}}
* [[Anna Porfyrogenita]]
* [[Vladimir Suuri]]
<br clear=all/>
| |||